Aulankoneule

Laskin taannoin langan menekin Hallasuomu-neuleeseeni ihan pieleen -tai pikemminkin en ilmeisesti laskenut ollenkaan. Vaihdoin vain sen enempää ajattelematta ohjeessa suositellun Alafosslopin Viking Garnin Hobbygarniksi, koska neuletiheys langoissa meni suht liki. En vain tajunnut katsoa, että Hobbygarnissa on painoonsa nähden metrimääräisesti paljon enemmän lankaa ja niinpä kun olin tilannut lankoja Alafosslopille ohjeistetun grammamäärän, lankoja jäikin yli aika tavalla. Nuo Hallasuomusta yli jääneet langat toimivat lähtökohtana tälle Aulankoneuleelle, jonka neuloin miehelleni syntymäpäivälahjaksi. Mustaa Hobbygarnia toki jouduin ostamaan lisää, mutta kaikki nuo kaarrokkeen sinisävyiset langat ovat omasta paidastani yli jääneitä lankoja. Nytpä voimme sitten talvilomalla "samistella" värimaailmaltaan samansävyisissä villapaidoissa.

Aulankoneuleen ohje on aivan ihanasta Neulova Kettu -Värikkäitä neuleita -kirjasta, jonka ostin itse itselleni joululahjaksi. Minusta ehdottomasti luontevampi tapa neuloa villapaitoja on ylhäältä alas suunta. Ilahduttavasti tässä kirjassa neuleohjeet on suunniteltu juurikin ylhäältä alas neulottaviksi!

Mieheni ei oikein pidä korkealle kaulaan ulottuvista kauluksista ja niinpä modasin pääntiestä väljemmän. Poolokauluksen sijaan tein siis rullautuvan pääntien. Alkuperäisessä ohjeessa Aulankoneuleen kuvio on tehty kolmella eri värillä. Ja itse asiassa ostin alunperin kuvioon myös kolmannen värin. Ostovaiheessa oranssi (joka on mieheni lempiväri) tuntui hyvältä idealta tehosteväriksi. Neuloin kaarrokkeen alun siis useammalla värillä -Ja kuvasta päätellen näköjään myös erilaisella pääntiellä. Kaarrokkeen edetessä tuo oranssi alkoi kuitenkin häiritä silmääni. Myös neuletiheys hiukan huolestutti. Aiemmin neulomassani Neuloosiskon Hallasuomussa Hobbygarnin ja ohjeessa mainitun Alafosslopin neuletiheys osui suht liki. Oletin siis, että näin olisi nytkin. Mutta ainakin tuossa kaarrokkeen kirjoneuleessa neuletiheyteni oli ohjetta tiheämpää. Niinpä päädyin purkamaan tuon ensimmäisen variaation. Päätin neuloa kuvion ainoastaan sinisin sävyin. Samalla vaihdoin työhön isomman puikkokoon. Mielestäni purku oli täysin oikea päätös.

Kun neuloo lahjaksi, on neuleen koko ja istuvuus aina hieman arvoitus, kun ei pysty välillä sovittamaan paitaa. Toki yritin mittailla huppareista mittoja, mutta yhtään villapaitaa mieheni ei ennen tätä omistanut. Koska tuon neuletiheyden kanssa oli hiukan päänvaivaa, päätin varmuuden vuoksi neuloa yhden koon isommassa koossa kuin normaalisti. Tämä oli hyvä päätös, neuleesta tuli juuri sopiva.

Lanka: Viking Garn Hobbygarn
Puikot: Kaarrokkeen kirjoneule 7, sileällä 6,5 ja resorit 4,5

Aarniometsä-huppari

Kässämessujen tuliaisina matkaan tarttui Verson puodilta Aarniometsä-joustocollaria. Perinteisesti olen ommellut alkuvuodesta syntyneelle kummipojalleni synttärilahjaksi uuden hupparin. Poikkeusta en tehnyt tälläkään kertaa. Myös kaavaksi valikoitui tuttu Ottobren Safari Wilds (OB 1/2019) perushuppariksi modattuna. Samaisella kaavalla olen tainnut ommella kummipojan pari aiempaakin hupparia ja ovat olleet mieluisia. Mitäpä sitä siis hyväksi havaittua kaavaa vaihtamaan. 

Safari Wilds on tosin alkujaan taskullinen takkimallinen huppari, mutta joulunajan sarjaompeluksia tehdessä olen yksinkertaistanut mallin perushuppariksi ja tällä kertaa jätin myös tuon etutaskun pois. Kuosi oli jotenkin niin kiva, etten malttanut rikkoa miehustan yhtenäistä pintaa taskulla. Koska olen jättänyt hupparista vetoketjun pois, olen modannut huppukappaleita hieman alkuperäistä leveämmäski, jotta saan hupun menemään edestä hieman ristikkäin.

Messutarjouspalanen oli hiukan isompi, kuin olisin tarvinnut (1,2 m), joten kuosista jäi vielä sellainen hassunkokoinen palanen. Kuka ties hyödynnän tilkun vielä joskus johonkin toiseen huppariin mustan joustocollarin kaverina...

Tuunattu peruscollari

 

Poikani mielestä Stadiumin huputon peruscollari oli paitsi edullinen, myös mukavan tuntuinen päällä. Vähän tylsähän tuo toki oli täysin yksivärisen harmaana. Teimme diilin, että tuunaisin harmaan collarin silityskalvolla hänelle joululahjaksi. Sain vapaat kädet tuunaukseen.

Koska poika on innostunut maastopyöräilystä ja alamäkiajosta lähdin etsimään teemaan sopivaa silhuettikuvaa, jonka sitten printtasin silityskalvolle. Tällä kertaa muistin jopa kipata kuvan peilikuvaksi ennen printtausta, jotta tekstitkin lukevat oikein päin. Tuunauksesta tuli pojalle oikein mieluinen.

Lammaslaumasukat

 

Lankavarastoa läpi käydessä vastaan tuli tuollainen harmahtavan beige korkattu Seiskaveikkakerä. Beigen langan kaveriksi mielestäni sopi tuollainen Pinterestistä bongattu lammaskatrasmalli. Pinterest-poiminta ei oikein johda kyseisen mallin alkuperäislähteille, enkä siis tiedä mallin alkuperäistä nimeä tai suunnittelijaa. Pikainen Ravelryn selauskaan ei antanut osumia tälle mallille. Pinterest-kuvan pohjalta piirtelin kuitenkin ruutupaperille oman versioni lammaslaumasta. Malli oli kahdeksalla jaollinen ja loin silmukkamääräksi 56 silmukkaa. Tuo edellisten kuusisukkieni malli joustinneuleesta nilkassa tuntui aika istuvalta, joten päätin neuloa näihinkin sukkiin sellaisen. Ennen  2 oikein, 2 nurin -joustinneuleen aloittamista neuloin mallipiirroksen jälkeen vielä muutaman rivin sileää neuletta ja kavensin viimeisellä sileän kierroksella silmukkamääräksi 52. 

Korkatun Seiskaveikkakerän riittävyys oli projektia aloittaessa hiukan arvoitus ja niinhän siinä kävi, että jälkimmäisen sukan kohdalla lanka sitten loppui kesken. Onneksi kyseistä väriä sattui olemaan myynnissä edelleen. Joskin tarkkaan katsoessa uudessa ja vanhassa langassa on pieneoinen sävyero, niinpä siirryin uuteen lankakerään asteittaittain neuloen muutaman kierroksen ajan vuorokierroksin vanhalla ja uudella kerällä. No, jos tarkoitus oli päästä eroon epämääräisistä korkatuista lankakeristä, niin sen suhteen tässä ei nyt edistytty, sillä edelleen tämän projektinkin jälkeen nurkissa pyörii nyt uusi korkattu beigenvärinen Seiskaveikka. Mutta tulihan näistä silti aika ihanan söpöt lammassukat ja istuvat jalkaan älyttömän hyvin!

Siskosten söpistelypaidat

 
Tänä vuonna kässämessujen söpöimmät kuosit löytyivät mielestäni Kotoa Kangaskaupan loossilta. Olin jo ostamassa Kisut ja kausivalot -trikoota, kun bongasinkin samaisen kissamirrin myös silityskuvista -Ilman jouluvaloja! Kisumisu, Hattara -kuosissa tuo samainen kissa olisi myös ollut ilman niitä jouluvaloja, mutta kyseisen printin kisumisu oli pienemmässä koossa kuin Kausivalot-kuosissa. Niinpä päätinkin ostaa kisumisun silityskuvana ja koska messuilla oli tarjous kahdesta silityskuvasta edullisempaan hintaan, pitihän sitä valita myös toinen silityskuva. Näistä tuli aika ihanat paidat veljentytöille.

Omasta kangaslaatikostani löytyi valmiiksi sopivan sävyiset yksiväriset trikoot näiden söpöjen silityskuvien kaveriksi, joten samalla tuli hiukan tilaa pullollaan olevaan kangaslaatikkoon. Tuo nuoremman neidin vaaleanpunainen trikoo tuli käytettyä koko lailla viimeistä piirua myöten. Kankaan korkeus riitti juuri 110-kokoisen pitkähihaisen paidan ompeluun. Oli siis aikakin käyttää kangas pois, sillä ensi jouluna olisi jo jäänyt tuo palanen kanftiksi.

Paidat ommeltu Ottobren Pikkuveli-kaavalla (OB 1/2024). Vaikutti hyvin simppeliltä peruspaitakaavalta. Toisaalta, kun paitojen juju on juurikin tuo söpö silityskuva, mitäpä siitä kaavassa kikkailuja tarvitaankaan.

Kuusisukat

Päätin neuloa jouluiset villasukat hyödyntäen Seiskaveikan jämälankanössäköitä. Aika pian lankojen värimaailman pohjalta ideaksi nousi vartta kiertävä kuusikuvio, joten ryhdyin selailemaan Pinterestistä erilaisia kuusikaavioita. Kivoimmat mallit eivät kuitenkaan oikein tuntuneet sopivan tuohon villasukkani 56 silmukan kehälle, joten lopulta päätin luoda ideakuvien pohjalta omanlaiseni fuusion kuusesta. Piirtelin ilmaisella Stitch Fiddle -ohjelmalla kahdeksan silmukan levyisen kuusen mallipiirroksen. Pitkiä langanjuoksuja minimoidakseni suunnittelin riveille 3, 5 ja 14 silmukan noston, jolloin näillä kierroksilla ei tarvitse kuljettaa mukana tuota vihreää lankaa ollenkaan. 

Sukat on neulottu Seiskaveikasta 3,5 nron puikoilla. Varren yläosaan neuloin 12 kierrosta 1 oikein, 1 nurin joustinta, mallipiirroksen jälkeen neuloin muutaman rivin vielä sileää ja nilkkaan 15 kerrosta  2 oikein, 2 nurin joustinta ennen kantapääkavennuksia. Kantapääkavennusten yhteydessä kavensin jalkaosan silmukkamääräksi 52.

Jatkoa kalapaitaperinteeseen

 

Papan ja pojan kalapaidat ovat kuuluneet joululahjaperinteisiini jo viiden vuoden ajan. Yhtenä marraskuun lopun kädentaitomessujen agendana onkin bongata aina uusi kalakuosi tähän joululahjaprojektiin. Tällä kertaa samistelukalastuspaidat syntyivät Versonpuodin Lohen nappasin kuosista. Ompelu tosin jäi sen verran viime tinkaan, että kääräisin paidat pakettiin lähes saman tien valmistuttuaan. Papan kalapaidasta ei siis tullut napattua kuvaa lainkaan. Tähän pojan kalapaitaan modasin kaavan aiemmin syksyllä ompelemani raglanhihaisen collarin  kaavasta. Paita kyllä istuu pojalle tosi hyvin, mutta jälkeenpäin jäin pohtimaan, oliko raglanhihainen kaava sittenkään se paras mahdollinen valinta tällaiseen kuosilliseen teeppariin. Papan paidan ompelin samalla vanhalla itse modaamallani teepparikaavalla, millä olen ommellut aiempien vuosienkin kalastuspaidat.