sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Joulukalenteri


Pari vuotta sitten ompelin jouluksi paneeliverhot tästä kankaasta. Ylijäämäpaloiksi kankaasta jäi pitkiä kapeita soiroja. Noista soiroista ompelin pieniä pussukoita ajatuksena jalostaa ne joskus joulukalenteriksi. Lopulta tuon vision toteutus kesti siis pari vuotta  Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


Pussukoiden ripustusratkaisu tuli eteen vähän puoli vahingossa. Alunperin olin ajatellut jotain puista. Ehkä pelkistetty joulukuusi. Tai valkoiseksi spray-maalattu oksa. Tai puinen lista, jonka yläreunaan delegoisin mieheni sahaamaan jonkin koristekuvion. Eilen eksyin ruokakauppareissullani koriste-esineosastolle. Silmiin osui tuollainen Weisteen ripustuskoukkuteline.


Sitten pitikin enää keksiä mitä pussukoihin sisään. Lapsena minulla oli kerran sellainen lelukalenteri. Juuri sellaisia pieniä minileluja, joita nyt aikuisena siivotessaan inhoaa. Niinpä niin... silti kaikista joulukalentereista muistan juuri tuon. Muistan lapsena leikkineeni myös paljon eläintarha- ja maatilaleikkejä pienillä eläimillä. Ehkä siksi, että meillä oli tuolloin kotona maatila. Tuollaisia pikkueläimiä ei omilla lapsillani kuitenkaan juuri ole. Paikallisessa lelukaupassa oli laatikoittain lajitelmia pikkueläimistä. Eurolla viisi. Vitosella kokosin siis joulukalenteriin lajitelman pikkueläimiä.


Vaikka tappeluhan näistä varmasti ainakin aluksi saadaan aikaan. Pussukassa kun on vain yksi eläin kullekin päivälle. Omaa leluvuoroa joutuu siis odottamaan aina joka toisen päivän ajan. Yhteisiä lelujahan nämä ovat, mutta silti on iso juttu, kumpi SAA AVATA lelupussukan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti