lauantai 1. lokakuuta 2016

Pipoja ja lapasia...



Kaverini vinkkasi Kestovaippakaupasta tilattavan kosteussulkukankaan olevan oivallinen materiaali lapasten ompelussa. Kankaan tilasinkin jo kauan sitten, mutta toteutuksen asteelle Lapaset pääsivät vasta nyt.


Mallailin lasten lapasten kokoa kaavapaperille ja piirtelin lapaskaavat Pinterestistä selailemieni ideakuvien avulla. Peukun alla/ranteessa tässä kaavassa on jonkin verran ylimääräistä. Saumuroin tuon ylimääräisen osan pois resoria kiinnittäessäni. Nuppineulojen kohdalle leikkelin pienet hakkimerkit. Aluksi ompelin kämmenpuolen palaset yhteen kämmenen poikki seuraten peukun linjaa hakkimerkkiin asti. Sen jälkeen asetin kämmenpuolen ja selkämyspuolen oikeat puolet vastakkain ja ompelin sivusauman, Peukun kohdalla täytyy vähän taittaa peukkua sisään, ettei ota kiinni sivusaumoihin.

Vuorikappale ommellaan samalla tavalla. Sitten hanskat asetetaan päällekkäin nurjat puolet vastakkain asetellen peukut paikoilleen. Saumuroin tässä vaiheessa suuaukoilta vuorin kiinni päällikankaaseen. Leikkelin sopivan kokoisen resoririnkulan ja saumuroin sen taitettuna suuaukkoon kiinni ajaen samalla edellisen saumurisauman pois, jolloin tuo ylimääräinen osa ranteesta lyhenee.


Kun resorin saumuroi riittävän lähelle peukkua, hanskat istuvat käteen aika napakasti. Tokikaan kosteussulkukangas ei ominaisuuksiltaan vastaa kurahanskaa, mutta pienen syyskosteuden pitää kyllä, jolloin vuori pysyy kuivana vaikka pinta hieman kosteutta ottaisikin.


Tyttäreni näki siskontytölle ompelemani rusettilapaset ja halusi myös samanlaiset. Olin jo ehtinyt ommella ensimmäisen lapasversion ilman rusettia, joten pakko oli ommella vielä toisetkin hanskat. Näissä kiristin rusetin keskiosan tampin sijaan kapealla trikoosuikaleella, jonka kiersin rusetin ympärille kahteen kertaan ennen solmimista. Tässä versiossa rusettiin jää siis tuollaiset pienet narut. Sen verran tiuhaan tahtiin saa hanskoja toki näillä keleillä pyykkikoneen kautta pyöräyttää, että hyvähän näitä on olla useampi pari.


Rusettilapasten kaveriksi ompelin myös sen rusettipipon. Tällä kertaa isommassa koossa kuin tuo siskontytölle päätynyt ensimmäinen versio. :)


Myös isoveli sain oman piponsa. Pitkään suunnitteilla ollut Noshin lippapipo pääsi viimein toteutukseen. Tupsun sijaan laitoin päälaelle mustan koristenapin, sillä tupsu ei olisi kovin käytännöllinen pyöräilykypärän alla.


Äiti kyllä tykkää tuosta lippapipon mallista, mutta käyttäjänsä ei ole täysin vakuuttunut. Vieroksuu pipon ja lippiksen välimuotoa. Ilmoitti tämän olevan kotipipo, sillä tarhassa muut ihmettelisivät. Lippa on kuulemma liian lyhyt. Pipoksi näyttää hassulta lipan kanssa. Käyttäjän mielipidettä täytynee kunnioittaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti