lauantai 23. heinäkuuta 2022

Järviruokovärjäyksiä

Lähes vuoden vihoitellut kyynärpää alkaa vihdoin näyttää tokenemisen merkkejä. Ja koska neulominen piiitkästä aikaa on jälleen tuntunut hyvältä, sain inspiraation kesän ensimmäiseen värjäysprojektiin. Järviruokojen röyhyt ovat parhaimmillaan ja retki järven rantaan tuottikin tuliaisina ison nipun röyhyjä. Värjäyksen suhteen järviruoko on kyllä yksi lempparikasveistani. Väriä liemessä tuntuu riittävän ja riittävän. Näyttää kasvi antavan mukavasti myös erilaisia vihreän sävyjä. 

Viime vuonna järviruo'ot tuottivat mielestäni enemmän keltaisempaan taittavaa vihreätä. Tai saattoi toki johtua eri puretuksestakin. Viime vuonna puretin raparperilla, mutta koska muurahaiset ovat tyystin tuhonneet raparperikasvustoni, oli tällä kertaa turvauduttava puretuksen suhteen ostotavaraan. Nämä ovat siis alunalla puretettuja.

Tummin vihreä on ensimmäisestä erästä, loput jälkivärejä ja niiden jälkivärejä. Parilla vyyhdillä kikkailin myös liukuvärjäystä pitämällä vyyhdin toista päätä vain hetken liemessä. 

Poimin järven rannalta myös pariakin sorttia hierakoita, joskus muistan saaneeni kyseisillä, tai ainakin samannäköisillä melkoisen ärtsyä limenvihertävää. Ei tällä kertaa. Melko keltaiseksi tuo hierakkaliemi kääntyi. Todennäköisesti olivat eri lajiketta vaikka samalta paikalta samanoloisia olevinaan poimin. Rusehtava lanka on puolestaan tyttäreni väripaletista. Hän intoutui keräilemään kotipihaltamme lajitelman erinäisiä kukkia ja rikkaruohoja, näistä keittelimme myös liemet. Todennäköisesti suurin osa väristä on peräisin lakastuneista samettikukan kukinnoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti