Pantterisukat

 
Loppukesästä sain päähäni, että tarvitsen syksyksi ehdottomasti leopardikuvioiset sukat. Ajatus lähti oikeastaan itse värjäämästäni okransävyisestä langasta. Väri on saatu lakastuneista omenapuun lehdistä. Ohjetta leopardisukkiin ei ollut, mutta Pinterest-seikkailuni antoi osumaksi Crafting for weeks -sivustolta ilmaisen leopardikaulurin kaavion. 72 silmukalla jaollinen kaulurikaavio oli fingering-vahvuiselle langalle varpaista varteen aloittaessa juuri passeli silmukkamäärä myös sukkiin. Varsiosuudella silmukoita voisi työn edetessä mutulla lisäillä sinne ja tänne, jotta varren leveys riittää pohkeeseen. Päätin soveltaa silmukoiden lisäyksen työn edetessä.

Nappinjan kesäalesta tilasin niin ikään Panther Dots -kuosillista viskoosia. Mielessäni siinsi Helmat-kirjan ihanat hulmuhelmaiset mekot. Hetken jo huolestuin yhtäkkisestä innostuksestani eläinkuoseihin. Uumoilin sen olevan selkeä oire keski-ikäistymisestäni. Aina ennen olin vähän naureskellut täti-ihmisten suosimille eläinkuoseille, ja huomasin nyt itsekin havittelevani sellaisia. KÄÄK! Ja sitten... Lokakuun alussa postiluukusta kolahti uusin Suuri Käsityö -lehti. Kuinka ollakaan, heti kannessa komeili pantterikuosinen pitkä viskoosimekko ja LUMILEOPARDIVILLASUKAT! En siis ollutkaan (pelkästään) kovaa vauhtia tätimäistymässä, vaan olin selkeästi (kerrankin) käsityömaailman trendien aallonharjalla. Noo... Nähtäväksi tosin jää, millä aikataululla sen viskoosimekon saan ommeltua. Ehkä trendi on mennyt jo ohi sen toteutuessa, mutta ainakin ajatuksen tasolla olin mukana trendeissä. Ajatuksen tasolla olin kaavaillut tuon viskoosimekkonikin tosin valmistuvan jo syyskuun aikana, jotta olisin saanut sen mukaan matkalleni kesäiseen Etelä-Ranskaan. Nimesin matka oli ja meni, se viskoosimekko ehkä sitten ensi kesäksi. Ehkä.

Nuo leopardisukat sentään valmistuivat nyt syksyksi, vaikka edelleen joudun kuulostelemaan kyynärpäätäni ja hieman säännöstelemään neulomistani. Nyt on taas parempi vaihe menossa, mutta jos innostuu liikaa neulomaan, palataan taas takapakkia. Ärsyttävää. Työkaverini vinkkaamista fasciamanipulaatiohoidoista on onneksi ollut apua ja toivon mukaan parin vuodentakaista neulomisen totaalistoppia ei enää pääse syntymään.

Sukista tuli kivat. Eivät ole täysin identtiset, sillä varressa olen vähän fiilispohjalta kuvioita mukaillen lisäillyt silmukoita niin, että varren yläosassa silmukkamäärä on 84. Toisaalta tällaisessa kuviossa ei oikeastaan ole mitään väliä, etteivät täplät ole täysin identtisiä keskenään. Värjäämäni lanka on muistaakseni Novitan Venlaa (en ollut sitä lankaan tai muistiinpanoihini merkannut, mutta näppituntumalla sanoisin Venlaksi). Musta lanka on ihanan pehmeää Hot Socksin kasmirvivahteista Pearlia. Puikot nro 2,5.

Jalanpohjaosan tein raidallisena, ihan vain koska raidoitus on nopeampaa kuin tuon kaavion seuraaminen. Kaavion seuraamisessa ehdoton juttu oli muuten staattinen muistilappu, jonka avulla oikealla rivillä pysyminen helpottui huomattavasti! Olevinaan olin tarkka lankadominanssin suhteen, mutta tuo raitaosuus paljastaa aika armottomasti ajatuskatkot. Ne kierrokset, joilla keltaisen ja mustan langan keskinäinen järjestys etusormellani on jostain syystä kääntynyt päinvastoin, erottuvat selkeästi tummempina raitoina.