Olimme lasten kanssa ulkona, kun poikani halusi lähteä etsimään aarteita. Kurainen piha ei äitiä liiemmin innostanut aarteiden kätkemisleikkiin, joten ehdotin, että menisimme etsimään aarteita lähimetsästä. Otimme mukaan marjaämpärin, jonne keräsimme erilaisia metsän aarteita. Saaliiksi saimme ruosteisen aerosolipullon, erilaisia sammalia, käpyjä, jäkälää, mustikanvarpuja sekä riiden(?)liekoja. Oivallisia aineksia jouluiseen asetelmaan. Paluumatkalla nappasin pihan reunalta vielä pari katajan oksaa aarresankoomme.
Pari päivää aiemmin olin ostanut Prismasta heräteostona jouluruusun. Kukkapenkkiini olin taannoin istuttanut kolme lahjaksi saamaani jouluruusun tainta. Sieltä ovat sinnikkäästi aina keväisin alkaneet puskea nuppuja puhjeten kukkaan varhain keväällä. Viime vuonna marraskuu oli poikkeuksellisen lämmin. Onnettomat jouluruusuni alkoivat puskea nuppua keskellä pimeintä kaamosta, jouluksi yrittivät kukkia. Kunnes äkkiyllättäin iski parinkymmenen asteen pakkanen. Kesken kukinnan yllättänyt pakkanen nujersi kaksi kolmesta jouluruusustani. Jos saisin pidettyä kukan kevääseen asti hengissä, istuttaisin sen kukkapenkkiin jäljelle jääneen yksinäisen jouluruusun viereen.
Metsäretkeltä keräämistämme aarteista rakensin jouluruusun ympärille jouluisen asetelman vanhaan bonzaipuun ruukkuun. Vähän turhan täyteen koristellusta joulukuusesta kävin nappaamassa ruukun reunalle vielä pari hopeista kelloa joulun tunnelmaa lisäämään. Tyttäreni poimima ruosteinen aerosolipullo sen sijaan oli hieman liian boheemi tähän asetelmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti