Kaikenlaista kun hamstraa, niille keksii aina joskus käyttöäkin. Tähän nappikorukokeiluuni kulminoituu kaiken maailman hamstrausten yhdisteleminen. Jostain on joskus tullut ostettua pussillinen nappeja. Yhtään saman parin nappia sieltä ei löydy, mutta värit rimmaavat keskenään. Tällaiseen projektiin juuri omiaan. Tiimarin loppuunmyynnistä kahmin aikoinaan kympillä muovikassin täyteen tavaraa. Tuossa Tiimarikassillisessa mukana oli mm. vaaleanpunaista ja beigeä nahkanauhajäljitelmää. Nyt tuli niillekin viimein käyttöä.
Viime talvena kävin Prahassa. Eräässä matkamuistoputiikissa oli niin ihana lasihelmiesillepano, etten vain voinut vastustaa kiusausta, vaikken oikein koskaan ole mikään korutehtailija ollutkaan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka innostuu... Isoissa ruukuissa oli värimaailmoittain lajiteltuja lasihelmiä. Niistä sai tuollaiseen karamellipussukkaa muistuttavaan tötteröön kauhoa mieleisensä määrän. Olo oli kuin karkkikaupassa. Olisi tehnyt mieli kauhoa pussillinen vähän jokaisesta ruukusta. Lopulta toppuuttelin itseni pitäytymään yhdessä pussukassa. Valitsin pinkkiä. Kun ajattelin, että tyttären kanssa askarrellaan. Taisikin päätyä äidin askarteluihin. :)
Nyt tuli sitten korutehtailtua oikein urakalla. Oikeastaan aika koukuttavaa. :) Kädentaitomessuilta otin asiakseni pysähtyä korukojuillekin. Löytyi sellaisia tarvikkeita, joiden olemassa olosta en tähän asti tiennytkään. Osa niistä päätyi messukassiini. Sellaista paksun siiman näköistä läpinäkyvää melko jämäkkää kuminauhaa. Ja puristushelmia. En niistäkään tiennyt, kun en ollut koskaan tarvinnut. Epäilen, että jatkossa tarvitsen. Aika monessakin projektissa. :) Tämä ideakin jäi kytemään messuilta. Muistan jossain nähneeni tämän nappi-idean. Näköjään jäi alitajuisesti vaivaamaan enemmän kuin arvasinkaan, koska kotona piti asiaa kokeilla.
Aluksi lähdin vain kokeilemaan tällaista nappikaulakorua. Napit on pujotettu juurikin sellaiseen siimannäköiseen paksuun ja jämäkkään kuminauhaan. Alku suljettu puristushelmellä. Ja tyveen muotoilin pienen silmukan niin ikään puristushelmeä käyttäen. Kuinka kätevää!
...Sitten tuli ajatus kokeilla korvakorujakin samalla idealla. Tulipas niistäkin aika kivat! ...Ja koska näiden tekoon koukuttui ja materiaalejakin oli yllin kyllin, tuli ajatus, että tällaisiahan voisi antaa joskus vaikkapa lahjaksikin. Postipaketissa kulkeutuisi kätevästi tällainen pieni itse tehty juttu. Ja taas muistin jotain mitä olin joskus jostakin poistomyynnistä pilkkahintaan hamstrannut "jos vaikka joskus tarvitsisi" -ajatuksella. Sellaisia pieniä soivia rasioita. No eivät enää soineet. Tarpeeksi kauan kun kaapeissaan panttaa, menee niistä näköjään patterit. Aikoinaan soivat, kun kannen avasi. Söpöjä ne silti olivat. Ja juuri passelin kokoisia korurasioiksi.
Voisi kai tällaisen setin askarrella vaikkapa äitienpäivälahjaksikin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti