lauantai 8. joulukuuta 2018

Valkea joulu edes korteissa


Kovin paljon helpommaksi joulukorttien askartelu ei voi enää mennä. Aivan erilainen joulukorttivisio minulla oli alunperin mielessä, mutta sitten kädentaitomessuilla pikkusiskoni johdatteli minut Teippitarhan kojulle. Käteen jäi (muun muassa) tuollainen kimmeltävä maisemateippi (jäi aika paljon muutakin...). Tuonne verkkokauppaan en oikein uskalla edes mennä. 😅


Viime jouluksi turailin himmelikortit, postaus nousi heittämällä blogini luetuimmaksi. Kiva niitäkin oli toki tehdä, mutta tällainen tuosta nuin vaaan teippiä kylkeen -kortti on toisaalta mukavaa vastapainoa viimevuotiselle väkertelylle. Mielestäni kivoja tuli näistäkin, vaikkeivät ihan hirmuisia ponnisteluja tekijältään vaatineetkaan.


Kokeilin hiukan erilaisia väriyhdistelmiä. Tummanvihreä pohja korostaa enemmän kuusikkoa, sininen hieman kimaltavanhohtoinen kartonki puolestaan tuo paremmin esiin lumisen maiseman. Lopulta päädyin tuohon siniseen korttipohjaan. Voipi olla ettei lumi tänä jouluna ihan hirveästi muutoin sitten kimmelläkään. Kimmeltäköön siis edes joulukorteissa.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Yksisarvisia ja sateenkaaria


Yksisarvisvaate on ollut toivelistalla jo pitkään. Viimein neiti sai valittua mieleisensä kankaan. On yksisarvista, on sateenkaarta, on pilven hattaraa ja pinsessalinnaa. Aika paljon kaikkea. Jotenkin pelotti että ihan tavallisella paitakaavalla tämä kuosi muuttuisi yökkäriksi. Valitsin kaavaksi LillaLumin Ilonan. Ilonan peruskaava oli mukavasti muunneltavissa erilaisin frilloin ja rusetein. Menee varmasti jatkoon muissakin projekteissa.


Hiukan noita röyhelöitä kavensin jo kankaiden leikkuuvaiheessa, mutta aika muhkeat niistä silti tuli. Ohjeessa frilla olisi yksinkertainen ja vain etureuna käännetään. Käyttämäni kangas oli kuitenkin melko ohutta ja ompelin frillat kaksinkertaisesta kankaasta. Ainakin pysyvät jämäkästi.

maanantai 3. joulukuuta 2018

Timanttimekko



Kädentaitomessuilla selkeänä nousevana trendinä näyttivät olevan ompelukaavat. Jujunan kojulta niitä olisi tehnyt mieli haalia mukaan iso läjä. Pitäydyin kuitenkin maltillisena ja ostin ainoastaan timanttimekon kaavan. Jujunan kaavoja on monessa yhteydessä kehuttu, itse testasin vasta nyt ensimmäistä kertaa. Tykkäsin.


Timanttimekko jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itsekään en pitkään aikaan oikein tiennyt kummalle puolelle kallistua. Sitten yhtäkkiä viime keväänä päätinkin tykätä siitä ja iski valtava tarve ommella itselle työvaatteeksi timanttimekko. Puoli vuotta tuota ajatusta piti näköjään silti pähkäillä. Ei osannutkaan valita kangasta. Tai ei muuten vain saanut aikaiseksi. Halusin mekon mieluummin hyvin laskeutuvasta kuin liian jämäkästä kankaasta. Mieluummin ehkä yksivärisenä kuin kuviollisena. Mutta sitten en osannut päättää väriä. Musta olisi ollut turvallinen valinta. Sen ilmettä pystyy eri värisin asustein helposti muuntelemaan. Jätti-Rätistä jäi kuitenkin käteen huikeaan 5 euron metrihintaan tuollainen kellanvihertävä trikoo. Juureni ovat Etelä-Pohjanmaalla ja siellä tuolle värisävylle on ihan oma terminsä, ehtakeltaasenveheriäänen. Ei oikein sen paremmin keltainen kuin vihreäkään. Jotain siltä väliltä. Mitä luultavimmin siis sekä mekon malli että väri tulevat jakamaan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse tykkään.


Mitä luultavimmin tämä ei myöskään jäänyt viimeiseksi timanttimekoksi. Kaava tuntui varsin pätevältä ja nuo taskut on ihanat! Ehkä seuraavaan mekkoon rohkenen jo rahallisestikin satsata kankaisiin hiukan enemmän. :)

Mutta nuo kuvat... Huoh... Missä on aurinko??? Tällaisena kaamospäivänä ei pitäisi ottaa kuvia ollenkaan. Mutta kun mekko itsessään on niin kiva, että halusi heti tehdä postauksen, vaikka se valo sitten jäikin uupumaan...


keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Sukkalankakalenteri

 

Sain pikkusiskolta lahjaksi sukkalankakalenterin. Ihana idea! Hän oli paketoinut pieniin pussukoihin muutaman gramman lankanyssäköitä. Luukkuja avataan joka toinen päivä. Ilmeisesti tässä on ainekset jonkinlaisiin raitasukkiin. Luulisin. Onpa hauska nähdä mitä paketeista lopulta paljastuu. Miten innoissaan sitä voikaan olla vielä aikuisenakin ikiomasta joulukalenterista! :)


Tuhnuja ovat kuvat. Huoh... marraskuu...

maanantai 26. marraskuuta 2018

Frozen-sukat


Kimallelangat tuntuvat olevan nyt kovassa huudossa lankamarkkinoilla. Ainakin kimallelankojen tarjonta oli tänä vuonna kädentaitomessuilla runsasta. Tämän langan (Lang Yarns: Mille Colori Socks & Lace Luxury) ostin tosin jo vuosi sitten kädentaitomessuilta. Valmistus, tai pikemminkin aloitus taas vain hiukan venähti. Langan kimalle ei nyt näissä kuvissa kovinkaan hyvin näy, mutta kimaltaa se. Kimalteesta ja vaaleansinisestä väristä tuli mieleen Frozen.


Frozen-sukille inspiraatio ja ruutupiirros löytyi Life with Mari -blogista. Käyttämäni langat vain olivat paljon ohuempia kuin tuossa mallissa, joten itse sukka on jälleen omasta päästä sovellettu. Puikot nro 2, sääressä 72 silmukkaa. Tuon valkoisen langan merkkiä en tiedä, kädentaitomessuilta vuosi sitten ostettua sekin. Vyötteessä oli ainoastaan käsin kirjoitettu lappu, josta kävi ilmi sen olevan merinon ja nylonin sekoitetta. Muistan tuon sinisen langan kanssa kulkeneeni  kojulta kojulle etsien sopivan paksuita valkoista superwash-lankaa.


Ihan eivät nyt identtiset ole värimaailmoiltaan, mutta eipä kai tarvitsekaan. Käyttäjälleen ovat olleet mieluisat ja kuten nypyistäkin näkee, käytössä ovat kovasti olleet jo ennen kuin äiti ehti näitä kuvaamaankaan.


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Peruspökät


Ties monennetko Happy Champ -kaavalla (OB 6/2014) ommellut housut pojalleni. Matskuna jälleen joustofrotee. Mielestäni ihan parasta matskua lasten housuihin.


Eipä näistä housuista ihmeempää kirjoiteltavaa ole. Ommeltuinakin ovat olleet jo hyvän aikaa, mutta yritäpä marraskuun kaamoksessa saada edes jonkinlaisia kuvia tummanruskeista housuista. Aika tuhnuja näistäkin kuvista tuli, mutta onpahan nämäkin housut nyt taltioituna tähän omaan käsityöpäiväkirjaani.


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Minivaatteita


Vauvauutiset ovat siitä kivoja, että niiden myötä pääsee hyödyntämään tilkkulaatikon uumenista kaikenlaisia epämääräisiä jämäpaloja. Tuttavaperheelle syntyi vähän aikaa sitten tyttövauva. Vauvatuliaiset ovat kuitenkin jääneet toimittamatta. Lähiaikoina edessä ovat myös eräät baby showerit, joten päätin ottaa minivaatteiden ompelusta pienen urakan.


Noshin Tyrskyistä syntyi bodyja tutulla ilmaiskaavalla. Jotenkin sitä vain tottuu käyttämään samoja tuttuja ja testattuja kaavoja kerta toisensa jälkeen. Ompelijan näkökulmasta tykkään tästä mallista, sillä pääntiessä on väljyyttä ilman nepparikiinnityksiä. Tällä kertaa sain tosin nuo alanepparit kiinnitettyä ilman voimasanoja. Ehkä siihenkin hommaan jossain vaiheessa tottuu.


Mira Malliuksen Kolmen kopla alkaa olemaan nyt viimeistä piiruaan myöten hyödynnetty, kun kankaan jämistä syntyi vielä omalla kaavalla minimekko sekä Little houses -pöksyt (Ottobre 1/2012). Pöksyihin muunsin kaavasta poiketen vyötärölle resorin.


Mekossa on erittäin löyhästi mukailta Tiny Triangles -mekon (Ottobre 3/2016) yläosaa. Taannoin tein tuolla kaavalla mekon siskontytölle. Tuosta mekosta tuli jotenkin pöljän mallinen, kokoonsa nähden kamalan lyhyt ja leveä. Nyt n. 56 kokoon käytin aiemmin piirtämääni 68 koon yläosaa rankasti muunneltuna. Jätin hihat kokonaan pois ja kaventelin leveyttä reilusti tuolta hiha-aukkojen reunoilta. Alkuperäisessä mallissa hiha-aukot kaartuvat jotenkin kummallisen leveiksi. Helma on oma muunnelmani. Halusin Malliuksen kuosin erottuvan, joten runsaan rypytyksen sijaan tein helmaan vain muutaman laskoksen. Eipä tuo joustocollari kovin pienelle rypytykselle olisi taipunutkaan.


Kummastakin näistä kankaista olen aiemmin ommellut vaatteita tyttärelleni. Nyt vierekkäin aseteltuna parivaljakko näyttää kovin poikamaisen sävyisiltä. Vielä kun ei näiden bodyjen käyttäjästä tiedä, kumpaa sukupuolta tulokas mahtaa olla.