perjantai 31. toukokuuta 2024

Perhosmekko

Kauppojen kesämekkovalikoimat olivat tänä keväänä jotenkin tosi rupuiset. Toissa viikonloppuna shoppailimme tyttäreni kanssa Hämeenlinnassa, mutta mieleistä kevätjuhlamekkoa ei löytynyt. Viime viikonloppuna kävimme läpi Rauman valikoimat. Tuloksetta. Jossain vaiheessa tyttäreni jo itsekin turhautui ja kysyi, miksi ylipäätään edes kouluamme kauppoja, miksi en vain tee mekkoa? Niinpä. Maanantaina käytiinkin sitten kangaskaupassa. Toiveissa oli vaaleanpunainen mekko (vaikka taitaa tuo kangas kääntyä vähän laventeliksi).

Kaavoista ei ollut mitään ajatusta. Päätin järkeillä kaavoitusta sitten, kun sopiva kangas löytyy. Tyttäreni piirsi aluksi kuvan mekosta, jossa olisi röyhelökaulus. Sitten visio muuttui. Haluttiinkin perhoshihat. Aluksi toivottiin myöskin vyötärölinjalta katkeavaa mallia, jossa olisi leveämpi helma. Mutta koska mekkoon haluttiin ehdottomasti myös tuo kapea vyö, olisi vyötärölinjan katkaisu näyttänyt hölmöltä. Lisäksi A-linjainen malli sopi tiukkaan aikatauluuni paremmin. Mekkoa kun ommeltiin tietenkin juuri viimeisenä iltana ennen kevätjuhlaa, eikä töpeksintään ja varasuunnitelmiin ollut kauheasti varaa. 

Koska kaavoja ei ollut, piirtelin joulujuhlamekosta suuntaa-antavia mittoja mekon yläosaan sekä helman pituuteen. Alaosan levensin A-linjaisena niin leveäksi, mitä kankaan leveys antoi myöden. Lopputulos kelpasi neidille.

Itse juhlassa äiti sai olla ylpeä tyttärestään, joka kävi pokkaamassa itselleen hymytyttöpatsaan. Toki arvostamme kaikenlaisia huomionosoituksia ja stipendejä, mutta koska hymypatsaat määräytyvät koulutovereiden äänestyksen perusteella, on patsaalla aivan erityinen arvo.

keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Gluteeniton banaanikakku

Varsinainen leivontablogihan tämä ei ole, mutta vähän harvakseltaan tänne on tänä keväänä tipahdellut käsityö- ja askartelupostauksiakin. Tapana on ollut kirjoittaa tänne ylös itselle muistiin myös niitä reseptejä, jotka ovat sattuneet menemään suht onnistuneesti maaliin. Usein modaan tavallisista resepteistä milloin minkäkinlaisella kaavalla gluteenittomia ja saatan lisäillä taikinaan vähän omianikin. Niinpä en yleensä muista, mitä kulloiseenkin leivontaerään sattui tulemaan, ellei niitä kirjaa itselle muistiin. 

Tämä banaanikakku lähti hetken mielijohteesta, kun mieheni oli heittämässä pöydällä lojuneet kuorestaan vähän tummuneet banaanit biojätteisiin. Päätin leipaista banaaneista vielä kakun ja googlettelin erilaisia banaanikakkureseptejä. Yhdistelin niistä sitten jonkinlaisen fuusion gluteenittomaksi modattuna. Jauhoseoksen kokoonpano määräytyi aika lailla sen mukaan, mitä kaapeista sattui löytymään, pussin jämä sitä, toinen tätä. Itse valmistusprosessi oli nopea. Ideasta uuniin taisi kestää vartin verran. Toki kakku paistuu uunissa tunnin verran, mutta aktiivinen valmistusaika on verrattain nopea.

Kakku

2,25 dl sokeria
1,5 dl riisijauhoa
1 dl gluteenitonta kaurajauhoa
½ dl Semper vaalea jauhoseosta
½ dl mantelijauhetta
2 tl ruokasoodaa
2 tl vanilijasokeria
2 tl kardemummaa
0,5 tl kanelia
125 g voita
2 kypsää banaania
2 dl kermaviiliä
2 kananmunaa

Kuorrute

n. 15 g voita
2-3 rkl tomusokeria
1 tl vettä


Voitele ja kuorruta kakkuvuoka gluteenittomilla korppujauhoilla. Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Muussaa banaani. Sekoita banaanisose, kermaviili ja kananamunat keskenään. Sekoita kuivat aineet banaaniseokseen. Valuta massaan lopuksi voisula. Sekoita sekoita tasaiseksi ja kaada kakkumassa kakkuvuokaan. Paista 175 C n. tunti. Kokeile kakun kypsyyttä puutikulla.

Kuorrutteen mitat ovat aika suurpiirteiset. En punninnut voita, mutta silmämääräisesti sanoisin n. 15 g. Sulata voi kattilassa ja lisäile asteittain tomusokeria, kunnes koostumus näyttää hyvältä. Lopuksi lisäsin tilkan vettä. Kuumenna ja sekoita massa tasaiseksi. Pursottele lämpimänä jäähtyneen kakun päälle.

Kakusta tuli oikein maukas ja mehevä. Muistuttaa maultaan ehkä vähän tuota äidiltäni saamaa mummun herkkukakkua, joka on noussut yhdeksi blogini suosituimmista teksteistä. Ja kieltämättä tässä aika paljon samoja elementtejä onkin. Kermaviili tuo kakkuun mehevyyttä ja molemmissa kakuissa on myös mausteita.

torstai 9. toukokuuta 2024

Taitellut äitienpäiväkortit

Juhlistimme äitienpäivää vanhempieni kanssa jo etukäteen viime viikonloppuna. Tyttäreni kanssa askartelemamme äitienpäiväkortit voi siis huoletta julkaista jo tänne, sillä kortti toimitettiin perille tällä kertaa etuajassa. Inspiraatio korttiin lähti Instassa vastaan tulleesta @katharina_tarta_craftsin korttitutorialista.


Kortin taitokset näyttivät hauskoilta ja Katharinan tutorialvideon avulla taittelukin oli lopulta aika simppeliä. Merkkasin lyijykynällä pienet täpät keskitaitteelle 2 ja 3 cm:n päähän reunoista. Viivaimen ja kudinpuikon kanssa uursin/painoin korttiin taitoskohdat merkeistä kulmiin. Uurteita pitkin kortin taitteet asettuivat aika nätisti (sisempi taitetiin kortin sisustaa kohti, ulompi käännettiin kortin ulkoreunaa kohti). 

Testasin kortin tekoa eripaksuisilla kartongeilla/papereilla. Tässä tapauksessa melkein tuo ohuempi (joka normaalisti yksinään olisi mielestäni liian lötkö taitetuksi kortiksi) oli melkeinpä parempi. Paksumpikin kartonki (se, jota normaalisti käytän korttien tekoon) toki toimi, mutta taitosten kanssa sai askarrella hieman enemmän ja paksummasta kartongista tehty kortti tuppasi aukeamaan turhankin leveälle. Ohuempi (vihreä kortti) asettui nätimmin ja taitokset sekä etuosaan liimattu koristepaperi toivat tarvittavaa jämäkkyyttä korttiin.