Säätöjen sivutuotteina korviksia

Testailin 3d-tulostimelle jälleen erilaisia tulostussäätöjä kokeilemalla mm. miten lämpötilojen säätäminen vaikuttaa tulostusjälkeen. Alustan lämpötilan nosto tasoitti jonkin verran tuota pohjan struktuuria, vaikkei se vieläkään aivan tasainen ole. Säätötestailujen yhteydessä tulostin siskontytölle kissahuppariin sointuvat korvikset samaisella kissakuviolla, josta aiemmin leikkasin huppariin silityskalvon. Kovasti mieluisat tuntuivat olevan nämäkin kisut. 

Mustan filamentin sain jo toimimaan suhtkoht ok, mutta läpikuultavan keltaisen filamentin kanssa on vielä harjoiteltavaa. Läpikuultava materiaali tuntuu jotenkin käyttäytyvän hieman eri tavalla kuin nuo peittävät materiaalit. Jostain syystä noihin keltaisella läpikuultavalla filamentilla tulostettuihin töihin tuntuu jäävän aina hirveästi tuollaisia hiuksenhienoja huituja. Testisäätöjä tehdessä printtasin keltaisella läpikuultavalla filamentilla lankakeräkorvikset. Näidenkin mallikuva svgrepo-sivustolta ladattu.

3d-printatut kissakorvikset

Kirjoittelin alkuviikosta koulun 3d-printterin käyttöön step-by-step ohjeistusta siinä toivossa, että laitteen käyttökynnys madaltuu, kun työvaiheet voi vaihe vaiheelta tarkistaa listasta. Sitä tulee välillä sokeaksi omille ohjeilleen ja unohtaa merkitä jonkin työvaiheen, jos itse entuudestaan tietää prosessin vaiheet ja niinpä päätin vielä testata kirjoittamani ohjeet etenemällä ohjeissa vaihe vaiheelta. Printtasin siinä samalla kissakorvikset. 

Korvikset eivät nyt varsinaisesti tulleet mihinkään akuuttiin korvistarpeeseen, vaan ovat ennemminkin sellainen ohjeistuksen kirjoittamisen sivutuote. Niinpä kuten kuvistakin näkyy, reunojen viimeistelyyn olisi toki voinut käyttää enemmän aikaa. Nyt niissä näkyy vielä paikoin pientä huitua, mutta kylläpä nuo asiansa ajaa.

Prosessin aikana tuli samalla palauteltua mieleen viime kesän Building digital competenses -kursilla vinkattua Doodle3d-sovellusta. Yleensä olen operoinut 3d-suunnitelmia tehdessä Tinkercadilla, mutta varsinkin lasten kanssa tuo Doodle3d vaikuttaa jotenkin simppelimmältä käyttöliittymältä. Valmiin kuvan muuntaminen kolmiulotteiseen STL-muotoon sujuu Doodle3d:llä varsin näppärästi. Doodle3d on selainpohjainen ilmainen sovellus, jolla pääsee mallintamaan 3d-suunnitelmia ilman kirjautumista. Näihin korviksiin nappasin kissan png-muotoisen siluettikuvan Pixabaysta. Doodle3d:n kamerakynä-toiminnon avulla latasin kuvan sovelluksen vasemmanpuoleiseen ikkunaan ja kun kamerakynä-painikkeen ollessa aktivoituna ladatun kuvan päällä "maalaa" kursorilla, piirtyy kuvasta oikeanpuoleiseen ikkunaan kolmiulotteinen kuva, jota voi sitten muokata ja lopuksi sen voi ladata koneelle stl-muodossa. Jos asia kiinnostaa, googlaamalla Doodle3d:stä löytyy helposti näppäriä tutorialeja.

Peikonlehtikorvikset

Osallistuin heinäkuussa Prahassa Building Digital Competences -kurssille, jossa yhtenä harjoitustyönä suunnittelin ja 3d-printtasin peikonlehtikorvikset. Aika kauan tosin kesti, että sain viimein askarreltua korviksiin nuo kiinnikkeet. Joka syksy taidan päättää, että tänä vuonna alan oikeasti panostamaan asusteisiin ja vaihtelen korviksia fiiliksen ja asun mukaan. -Olen tuon jopa kahtena aamuna töihin lähtiessä nyt muistanut ja sain heti asiasta oppilailta palautettakin. Joskin pahoin pelkään, että ensimmäisen viikon jälkeen kuljen taas niissä samoissa jokapaikan korviksissa, joita ei tarvitse ottaa yöksi pois.

Kurssilla käytetty printteri oli eri mallinen kuin koulumme printteri. Tulostusjälki alapinnastaan on näissä Prusalla tulostetuissa sileämpi kuin koulumme Adventurer 4 -tulostimella. Mielestäni tuo Prusan tulostusalusta oli myöskin sileämpi kuin koulumme laitteessa ja tulostustyö lähti siitä jokseenkin vaivattomasti irti. Päällipinta kutakuinkin samanlaista kuin koulumme tulostimella. Kurssin vetäjä Petra vinkkasi, että tuota päällipintaa, jossa tulostusjälki paremmin näkyy, voisi koittaa tasoittaa jollakin liuottimella (sikäli kun kielimuurin yli asian oikein ymmärsin). En kokeillut... Riittävän hyvät näinkin.

Olen jo jonkin aikaa haaveillut juuri näiden korvisten sävyisestä vihreästä viskoosimekosta. Täytynee varmaan laittaa tanttukangaskin tilaukseen, kun mekkoon sopivat korviksetkin tuli kerran jo printattua. Melko lähellä tätä väriä löytyy jo valmiiksi kangaslaatikon kätköistä, mutta trikoona. Jospa saisin viimein tuon useamman kuukauden marinoituneen Utuliinin Metsä-trikoonkin nyt ommeltua.
 

3D-tulostetut korvikset

Tänä vuonna kävi niin, että oppilaan lukuinnostus yllätti opettajan. Olin määritellyt etukäteen rajat  pronssisen, hopeisen ja kultaisen lukudiplomin saavuttamiselle. Mutta kun lukuinnostus ylitti roimasti kultaiseen lukudiplomiin vaaditun kirjamäärän, päätin luoda vielä ylimääräisen timanttisen lukudiplomin. Koska kevään aikana sain otettua itseäni niskasta kiinni ja perehdyin vihdoinkin 3D-tulostamisen saloihin, tuli viime hetken idea printata lukuinnostuksen saaneelle oppilaalle palkinnoksi timanttikuvioiset korvikset.

Sopivan timanttikuvion löysin Pixabaysta. Jpg-kuvion muuntamiseen STL-muotoon löytyy netistä useitakin selainpohjaisia sovelluksia, itse käytin nyt AnyConvia. Tinkercad-suunnitteluohjelmalla modasin timantteihin vielä ripustusrinkulat. Koska kuvio oli verrattain pieni suoralinjainen tasokuvio, jossa ylimääräisiä tukirakenteita ei tarvittu, korvisten printtausaika oli nopea.

Rehtorillamme on tapana aina loman alkaessa muistaa henkilökuntaa pienillä lahjoilla, usein herkuilla. 3D-printauksen alkuun kun pääsin, printtasin samalla vitsinä myös hänelle kesäkorvikset. Näissä tulostusjälki tosin ei ole aivan parhaasta päästä, mutta ajatus ehkä tärkein.