Ilves on tällä hetkellä se rakkain unikaveri, joten piti saada myös ilveshuppari. Sellainen, jossa on korvat ja silmät. Ja karvaa. Siinäpä sitten taas äidille hieman talviloma-askaretta pähkäiltäväksi. Eipä löytynyt ilveskuosia kauppojen kangasvalikoimista, joten oli pakko soveltaa leopardikankaasta.
Eurokankaasta löytyi tuollaista "lyhytkarvaista" leopardikuosia. Sellaistahan oli sitten saatava. Uuuh... ei ehkä olisi ollut ihan äitinsä ykkösvalinta, mutta... No... mitäpä sitä ei tyttärensä eteen tekisi. Eurokankaasta suunnistin Henkkamaukkaan ja kappas, puotihan oli puolillaan jos jonkinlaista villieläinjäljitelmää. Nähtävästi on siis tultu jo siihen pisteeseen, että 5-vuotias tytär on pukeutumisasioissa äitiään huomattavasti trenditietoisempi. :D
Koska hupparissa piti olla korvat, selailin Ottobreni läpi ja 6/2016 lehdestä löysin pupukorvaisen Dalmatian Rabbit mallin. Äkkiäkös pupun korvat ilveksen korviksi muuttaisi. Ompelin lyhennettyihin pupun korviin mustasta paksusta fleecestä tupsut vuorin ja päällikankaan väliin.
Ilveksillä taitaa kyllä olla kellanoranssit silmät, mutta tämä yksilö sattuu nyt olemaan sinisilmäistä sorttia. Sopivankokoisia lävistettäviä silmiä olisi löytynyt tummanruskeina, mutta ei kellanoransseina. Siniset olivat pirtsakammat. Pyöreät silmät eivät vain olleet kovinkaan kissamaiset, joten ennen silmien kiinnitystä aplikoin niiden ympärystät hieman viirumaisiksi. Silmien kiinnitystapit olivat aika pitkät, joten typistin ne pihdeillä huomattavasti matalammiksi. Itse kiinnitysosat jäivät piiloon tuonne vuorin ja päällikankaan väliin.
Noita korvia ja silmälisäyksiä lukuun ottamatta kuvittelin vielä tässä vaiheessa pitäytyväni ohjeessa, mutta... Ensimmäisessä sovitusvaiheessa totesin hupparin olevan helmasta aika leveä. Pituutta sen sijaan olisi voinut olla hiukan enemmänkin. Alkuperäisohjeessa helma sekä etukappaleiden ja hupun reunat huolitellaan resorikaitaleella. Jotta saisin huppariin hiukan lisää pituutta ja helmaa hieman supulle, päätin laittaa helmaan resorin.
En ollut myöskään kovin innoissani hupun ja etukappaleiden reunojen kanttaamisesta, joten päätin soveltaa hieman lisää. Ompelin vetoketjun suoraan etukappaleisiin ilman tuota reunojen kanttausta. Myös vetoketjun mitta meni uusiksi, koska helmassa oli nyt reilummin pituutta.
Ohjeessa hupun kiinnitys ohjeistettiin siten, että sauma jäisi niskaan näkyviin. Halusin sauman jäävän vuorin ja päällikankaan väliin piiloon. Päätin soveltaa ohjetta hieman lisää. Jossain kohtaa huomasin tehneeni taas sen verran monta harha-askelta alkuperäisohjeesta, että lopulta huppua kiinnittäessä meinasivat aivot nyrjähtää, mutta pääsin kuin pääsinkin haluamaani lopputulokseen.
Huomenna päiväkotiin suunnistaa leopardikuosiin pukeutunut iloinen ilves. :D