Pajunkissakranssi

Vietin hidasta aamua ja siemailin kaikessa rauhassa aamuteetä, kun ovikello soi. Samassa tajusin, mikä päivä tänään oli. Palmusunnuntai, ja virpojille eväät hankkimatta! Ulkona hiippailikin varsin erikoisennäköinen virpoja sateenkaariperuukki päässään. Oma tyttäreni oli huomaamatta hiipinyt ulos virpomisvermeissä ja soitti nyt pilailumielessä omaa ovikelloamme.

Aurinkoisen palmusunnuntain kunniaksi päätin viettää ulkoaskartelutuokion ja värkkäsin pajunkissoista pääsiäiskranssin. Taittelin aluksi muutamasta pidemmästä oksasta rinkulan kranssin pojaksi. Lyhyistä oksista tein pieniä nippuja, jotka sitten kieputin rautalangalla tuohon pohjarinkulaan.

Kranssista piti alunperin tulla ihan vain tällainen pelkistetty kiekura ilman koristeita, mutta jotenkin se näytti sittenkin kaipaavan vielä jotakin. 

Lisäsin kranssiin aluksi joulukranssista talteen nappaamani juuttinauhan ja koristesydämet. Mieheni peräänkuulutti väriä. Ehdotti keltaista nauhaa, mutta sellaistapa ei varastoista löytynyt. Sitten muistin pienen huovutetun tipun, joka on jostain syystä jo vuosia eksyneenä pyörinyt joulukoristelaatikossa.

Eksynyt tipuparka pääsi lopulta ansaitsemalleen paikalle pääsiäiskranssin katseenvangitsijaksi. Eikä tähän oikein sellainen pääsiäisruohojen muovinen tipu olisi mielestäni tyylillisesti sopinutkaan. 

Pääsiäisen gluteeniton juustokakku

Vietimme pääsiäistä tänä vuonna ihan vain kotona ja kutsuimme vanhempani pääsiäisaterialle. Olin päättänyt tehdä pitkästä aikaa lammaspataa. Kauppaan tosin menin vasta pitkäperjantaina, jolloin lihatiskit olivat tottakai kiinni. Onneksi lihahyllystä löytyi kuitenkin vielä marinoimatonta karitsan paistia, josta tomaattisessa liemessä pitkään haudutettuna tuli erinomaista. Jälkkäriksi leipaisin erilaisia reseptejä soveltaen mangosuustokakun, jonka reseptin kirjaan taas itselleni tänne blogiin ylös.

Pohja:

160 g gluteenittomia digestivekeksejä

75 g voita

Täyte:

3.3 dl kuohukermaa
1 tl vanilijasokeria
265 g Philadelphia tuorejuustoa
100 g vanilijatuorejuustoa
1 dl Skyr vanilijajogurttia
1,5 dl mangososetta
5 liivatelehteä
3 rkl appelsiinimehua

Kiille:

3,5 dl mangososetta
4 liivatelehteä
2 rkl vettä

Koristelu:

tummaa suklaata
valkosuklaata tai tomusokeri-vesi -kuorrutetta

Valmistus:

1. Murskaa Digestivekeksit. Sulata rasva ja sekoita keksimurujen kanssa. Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan  pohjan ja reunojen väliin. Painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Nosta vuoka jääkaappiin.
2. Upota liivatteet runsaaseen, kylmään veteen ja anna liota vähintään 10 minuuttia. Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon vanilijasokeri. Sekoita keskenään tuorejuustot sekä jogurtti. Nostele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. Kuumenna miksrossa appelsiinimehu. Liuota hyvin puristetut liivatteet kuumaan mehuun yksitellen. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Levitä täyte keksipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 3 tuntia.
3. Liota kiillettä varten liivatteita noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. Kuumenna mikrossa vesitilkka. Liuota hyvin puristetut liivatteet kuumaan veteen. Kaada liivateseos mangososeen joukkoon samalla sekoittaen. Valuta kiille hyytyneen kakun päälle varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. Hyydytä jääkaapissa vielä vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli.
    
4. Koristele hyytynyt juustokakku suklaasta tehdyin pajunkissakoristein. Sulata mikrossa muutama pala tummaa suklaata. Valuta sula suklaa pieneen Minigrip-pussiin ja leikkaa kulmasta pieni pala pois. Pursota suklaasta kiekurat kakun reunoille. Koristele kakkuun pajunkissoja sulasta valkosuklaasta tai tomusokeri-vesi-kuorrutteesta.

Kakusta tuli ihan kaunis, eikä makukaan ollut pöllömpi. Itse käytin pajunkissojen pursottamisessa tomusokeri-vesi-kuorrutetta, koska unohdin ostaa valkosuklaata. Huomasin kuitenkin, että jääkaapissa säilyttäessä nuo sokerikuorrutteet jotenkin imeytyivät mangoseseen, joten mikäli on tarve säilyttää koristeltua kakkua jääkaapissa pidempään, kannnattaa pajunkissat pursottaa valkosuklaasta.

Lasten odottamaksi pääsiäisperinteeksi on muodostunut lähimetsän munajahti. Olen jo useampana pääsiäisenä käynyt kätkemässä suklaamunia omille ja naapurin lapsille läheiseen metsään.  Munia kätkiessä teen Google Mapsiin uuden listan, jonne merkitsen paikkamerkkeinä munien kätköpaikat. Lopuksi jaan listan kotiryhmässämme ja lapset suuntaavat kännykän kanssa navigoiden munakätköille. Hauskaa puuhaa lapsille ja itselle rentoutavaa luonnossa liikkumista.

Ihana mekkokaava!

Edellinen siskontytölleni ompelema kaavantestaus meni vähän kaseikkoon. Tästä lannistumatta uutta kaavaa lähdin kokeilemaan nytkin. Tällä kertaa se kannatti. Ihastuin tähän Roses On Grey (Ottobre 4/2016) kaavaan ja varmasti tulen käyttämään sitä toistekin. Hihat eivät ole ihan perus raglaa, vaan etu-ja takakappaleet ovat ylhäältä vähän kaarevat (...mikä ei näissä kuvakulmissa kylläkään näy). Melkein jopa pitäydyin alkuperäiskaavassa, ainoa muutos, jonka tein, oli se, että ompelin leveyden koon 98 mukaan ja pituuden koossa 104. ...Ja taskua taisin vähän soveltaa... Pituutta voisi laittaa vaikka hiukan enemmänkin. Tai sitten voisi kokeilla myös leveää resoria helmaan. Mutta tosi kiva näinkin.

Tällä kertaa valitsin vihreän Pupujunan kaveriksi valkoisen. Paljon raikkaampi tuli tästä väriyhdistelmästä, kuin tuosta siskontytölle tekemästäni musta-vihreästä mekosta. Ja paljon kapeampi. Ja istuvampi.

Pupumekko sopii kivasti pääsiäispuuhiin. Meillä virpomisoksat pääsivätkin tänä vuonna ihan uuteen käyttötarkoitukseen: Niistä tuli karvamadon poikasia. :D

Iloista pääsiäistä!

Pupupinnit

Viime viikon kässämessuilta löysin tällaisia supersöpöjä pupunpäitä. Niistä piti ehdottomasti askarrella pääsiäispinnejä!

Kävin ostamassa setin henkkamaukkapinnejä ja kangasliimalla liimailimme tyttäreni kanssa puput kiinni pinneihin. Juuri sopivaa näpertelyä nelivuotiaan kanssa tehtäväksi. :)

Näistä tuli ihania! :)

Pääsiäisen pupupikkuleivät

Tarhassa on tällä viikolla puuhasteltu pääsiäisaskartelujen parissa. Poikani oli tehnyt virpomisoksan, joka ylpeänä tuotiin perjantaina kotiin. Itkuhan siitä tuli. Kun ei pikkusiskolla ollut samanlaista. Ei auttanut kuin lähteä höyhenostoksille.

Pitihän sitä pikkusiskollekin virposmisoksa saada.

Nyt on pajua ja koivua, kumpaakin laatua.

Pinterestistä etsin pääsiäisaskarteluideoita ensi viikoksi oppilaillekin. Mitään kuningasideaa oppilastyöksi ei tullut, mutta söpöihin pupupipareihin törmäsin. Sellaisiakin piti kokeilla. Linkissä oli pelkkä kuvallinen ohje siitä, miten pupun korvat muotoiltaisiin saksilla, niks naks. Reseptiä ei ollut. Järkeilin, että perinteistäkin perinteisimmät Hanna-tädin -kakut saattaisivat toimia tässä. Huono puoli vain, että niihin käytettäisiin perunajauhoja. Tyttäreni on allerginen perunalle, joten taas täytyisi soveltaa. Korvasin perunajauhot maissijauholla ja lisäsin taikinaan perinteisestä ohjeesta poiketen vanilijasokeria. Koostumus ei ole ehkä aivan yhtä murea kuin perinteisissä Hanna-tädin -kakuissa, mutta pupusöpistelyyn toimiva resepti maissijauhoillakin.

Pupupikkuleivät

100g voita
1,5 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
1,5 maissijauhoja
vajaa 3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vanilijasokeria

Sulata rasva ja anna jäähtyä.
Sekoita rasvaan sokeri ja kerma.
Yhdistä kuivat aineet ja lisää rasva-kerma-sokeri-seos niihin. Sekoita taikina tasaiseksi. Taikinan pitää pysyä kasassa, se ei saa murentua.
Nosta taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Pyörittele nökäreet soikioiksi ja leikkaa saksilla viistosti korvat. Painele coctailtikulla pupuille silmät ja muotoile tarvittaessa korvia.
Paista leivinpaperin päällä 200 asteessa n. 10 minuutin ajan.

Maistui. :)