lauantai 27. tammikuuta 2018

Kukonaskelia


Joulun alla neuloin lahjaksi kukonaskelkuvioiset lapaset Nallesta. Lapaset tuli vähän vahingossa, sillä sukkia aloitin, mutta ajattelemattomuuksissani liian pienellä silmukkamäärällä. Lennosta vaihdoin sukanvarsista lapasiin. Poikani tykästyi noihin lahjaksi menneisiin lapasiin niin, että päätin neuloa hänelle omat lapaset. Langaksi valitsin Novitan Sointua. Ihan uusi tuttavuus minulle. Positiivinen sellainen. Konepestävää 100% villaa, ihanan pehmeää! Tosi kivaa neulottavaa.


Silmukkamääränä näissä poikani lapasissa on 40, puikot nro 3,5. Pintaneuleen malli on Lankavan  ilmaisohjeesta, Lapasten ohje omasta päästä sovellettu.


Näistä tuli niin kivat, että pitihän sitä itsellekin neuloa. Harmaa lanka jälleen Sointua, valkoinen Novitan Baby Woolia. Konepestävää 100% merinovillaa, joskaan ei niin pehmeää kuin tuo Sointu. Vähän yllätys minulle, olisin kuvitellut että tuo, jos jokin nimen omaan olisi pehmeää. Soinnusta oli valitettavasti olemassa aika vähän värivaihtoehtoja. Tietenkään puhtaanvalkoista ei ollut, luonnonvalkoista olisi löytynyt, mutta näytti jotenkin tunkkaiselta tuon harmaan kaverina. No ei tuo Baby Woolkaan nyt huonoa ole...


Omissa lapasissani silmukkamääränä resorissa on 40, mutta kuvio-osaan lisäsin silmukkamääräksi 48. Äkkiseltään aika paljolta vaikutti lapasiin näinkin paksulla langalla, mutta toisaalta kukonaskelkuvio ei ristiin neulottujen silmukoiden vuoksi jousta yhtä paljon kuin tavallinen neulos. Juuri passelit tulivat.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Penaaleja ja pussukoita


Poikani jalkapallojoukkueella on taas viikonloppuna turnaus, jossa yhtenä varainkeruukeinona on arpajaiset. Tämänpäiväisiin harkkoihin kunkin kotoa piti siis tuoda arpavoittoja. Viimeksi syysturnauksen arpavoitoiksi tehtailin trikoopipoja. Näillä keleillä trikoopipot pakkaavat olemaan vähän vilpoisia, mutta ajattelin jatkaa kuitenkin perinnettä ja tehdä silti jotain itse. Tilkkulaatikosta löytyi vielä pieni palanen jalkapallokuvioitua trikoota, kuosiltaan sopisi oivallisesti tähän virkaan. Mutta palanen on kovin pieni. Penaaliin se juuri riittäisi.


Testailin Hippu-blogista löytyvää pussukkakaavaa ja totesin sen varsin toimivaksi. Kaava itsessään on penaalia pienemmälle pussukalle, mutta kaavassa on ohje myös pussukan koon muunteluun. Tehtailinkin sarjatuotantona pussukoita vähän kaiken kokoisina ja värisinä.


Sulovilénkohtauksissani ostin joskus varsin edullisen tilkkupussukan, joka sisälsi kaiken maailman kuoseja, materiaaleja ja värejä. Sellaisia tarralapulla varustettuja kangaskaupan näytetilkkuja, A4 kokoa tai osa suurempiakin. Ensimmäiset testipussukkani ompelin noista tilkuista. Osa paloista oli sen verran knafteja, että Hipun kaavaa täytyi pikkuisen pienentää. Tyttäreni ihastui tuohon hopeiseen kaavantestauspussukkaan niin että päätyi heti korupussikseen. Pikkutytöillähän ei voi koskaan olla liikaa kimmeltäviä pussukoita!

Testattuani kaavan käyttökelpoisuuden ja muokattavuuden, suurensin Hipun kaavaa penaalikokoon ja ompelin tuollaisen jalisaiheisen penaalin. Koska jaliskangas oli trikoota, silitin taustalle tukikankaan, noihin kudottuihin kankaisiin en tukikangasta laittanut, vaikka ohjeessa niin kehotettiinkin. Jämiköiltä tuntuivat ilmankin, kun vuorikankaaksi ompelin hieman tönkön tuntuisen puuvilla-pellavasekoitekankaan. Tukikankaasta huolimatta trikoon ompelu ei ollut aivat yhtä joutuisaa kuin noiden kudottujen kankaiden, joten loput pussukat valmistin noista tilkkupalasista.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Omenainen juustokakku


Tein jouluksi kahvipöytään juustokakun uudella reseptillä. Kännykästä löytyi pari räpsyä kakusta ennen tuhoamistaan ja päätin kirjata ohjeen vielä muistiin itselleni tänne blogiin, siltä varalta että toistekin tulisi tehtyä. Alkuperäinen ohje löytyy Valion sivuilta, sitä tapani mukaan taas hieman allergioiden vuoksi ja jääkapista löytyvien ainesten mukaan soveltelin, vaikka tällä kertaa melkein reseptissä pysyinkin.

Ihan olin tyytyväinen kakun ulkonäköönkin, joskin nyt kun katsoin tuon alkuperäisen reseptikuvan niin aika köpöseltähän tuo oma tekeleeni näytti siihen verrattuna. :D "Valkoisia ruusuja" olisi varmaan saanut kuorimalla omenat. Tummanpunaiset ruusut ovat luumuja. Varmaan värierot ruusuissa olisi saanut valitsemalla eri lajikkeiden omenoita, jos ei halua luumuja käyttää.

Pohja:
200 g piparkakkuja
50 g voita (taisin käyttää vähän enemmän)

Täyte:
2 rasiaa Philadelphia tuorejuustoa
1 rasia Valion vanilijan makuista tuorejuustoa
2 munaa
vajaa ½ dl sokeria
1 tl vanilijasokeria
1 tl kardemummaa
2 rkl maissitärkkelystä (alkuperäisohjeessa perunajauhoja)

Pinnalle:
Pari omenaa
Muutama luumu

  • Hienonna piparit. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Levitä leivinpaperilla pohjustetun ja reunoilta voidellun irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle ja hiukan reunoille.
  • Sekoita tuorejuuston joukkoon muut täytteen aineet. Vatkaa käsivatkaimella muutama min, kunnes seos on tasaista ja kuohkeaa.
  • Puolita hedelmät. Poista omenoista siemenkodat sekä kannat ja luumuista kivet. Viipaloi mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Esikypsennä viipaleet kaatamalla kiehuvaa vettä niiden päälle ja antamalla seistä n. 5 min. Valuta sen jälkeen huolellisesti. Mausta halutessasi kanelilla.
  • Tee hedelmäviipaleista ruusuja laittamalla muutamia viipaleita limittäin ja kierittämällä ne rullaksi. Laita ruusut kakun pinnalle vieri viereen.
  • Paista 175 asteessa uunin ala-/keskiosassa n. 40 min, kunnes täyte on hyytynyt.
Anna kakun jäähtyä hyvin, mielellään yön yli.

torstai 4. tammikuuta 2018

Teinisukat


Näistä piti tulla alunperin sukat aikuiselle miehelle. Kantapään jälkeen koesovitin sukkaa miehelläni todeten sukkatekeleeni olevan liian ahdas aikuisen miehen jalkaan. Ei tullut joululahjasukkia näistä. Motivaatio katosi. Valmistin kuitenkin sukan loppuun asti. Omassa koossani, sillä omaan jalkaan sain sukan sujautettua. Tyyli ei vain oikein istunut omaan silmään. Tai ehkä olisinkin saanut oppilaiden silmissä katu-uskottavuutta. :D Toinen pari jäi odottamaan joulun jälkeistä aikaa. Ei ollut enää kiire, kun en tiennyt kenelle edes päätyvät.

Sitten muistin, että teini-ikäisellä kummipojallani on nykyään samankokoinen jalka kuin itselläni. Taidan pistää postipaketin kummipojalle.


Lankana Novitan Nalle, puikot nro 2,5... tai 3..? En enää edes muista. Varressa silmukkamäärä 76. Olisi voinut tuon silmukkamäärän sovittaa tuohon kuvioonkin, mutten tiedä miksi en niin tehnyt. Takana kulkee sellainen vetoketjua muistuttava pystyraita kierroksen vaihtumiskohdassa. Kuvio on 12 jaollinen. Ehkä järkeilin että 84 silmukkaa olisi liikaa ja 72 liian vähän. Lopulta aikuisen kokoon tuo 84 silmukkaa olisi varmasi ollutkin passeli. Ja olisihan tuossa ollut varaa kikkailla astetta pienemmällä puikkokoolla, jos leveys olisi ollut reilu. No, näistä tuli nyt tällaiset.

Kuvio alkujaan Pinterest-pomintoja täältä.