Jämäkankaasta juhlamekoksi

Muutama viikko sitten iski jälleen kangashulluus, kun eksyin Majapuun sivuille tammialen viimeisinä päivinä. Ostoskoriin napsui jos jonkinlaista kangasta. Yksi heräteostoksistani oli tämä vaaleanpunainen luomupuuvillaneulos. Hetken mielijohteesta halusin siitä itselleni mekon ja laitoin neulosta tilaukseen hiukan toista metriä. Paketin saavuttua mietin, mitä ihmettä päässäni oli tilaushetkellä liikkunut? Enhän koskaan käytä vaaleanpunaisia vaatteita ja että vielä neulosta! Edellisen kerran neulosta ommellessani likipitäen kaikki, mikä vain voi mennä pieleen, myös meni Kainon puuvillaneuloksen kanssa pieleen.

Tyttäreni ilmoitti heti kankaan nähdessään, että haluaisi siitä mekon. Mutta olin tilannut neulosta sen verran reilun palan, että pikkutyttöjen mekkoja siitä tulisi heti kerralla useampi. Tilannetta aprikoidessa päätin kuitenkin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassani ja hypätä oman mukavuusalueeni ulkopuolelle: Ompelisin siitä itselleni VAALEANPUNAISEN mekon. Mahdollisista jämätilkuista voisin yrittää kyhätä vielä jotain tyttärelleni. Liivimekon kaava on muunnelmani vanhojen mekkojen pohjalta.

Jämäneuloksesta riitti materiaalia pienen mekon yläosaan. Kangastilkku kourassa suuntasin Jätti-Rättiin ja löysin sieltä juuri sopivansävyistä puuvillatrikoota mekon helmaksi. Kolmen euron lisäinvestoinnilla sain tehtyä neuloksen jämistä mekon myös tyttärelle. Mekon yläosan kaavan piirsin Henkkamaukan hellemekosta. Helman korkeudeksi muodostui summanmutikalla kolmen lattialankun leveys, ihan vain koska lankkuja pitkin kaava oli helppo piirtää suoraan. :D Näistä tuli lopulta aika kivat! Ehkäpä parin viikon päästä samistelemme näissä mekoissa tulevan kummipoikani ristiäisissä. :) Ja tätä luomupuuvillaneulosta oli ihan superkiva ommella! Ehkäpä selätin tässä samalla nyt neulosompelukammoni.