Pientareiden jäljillä

Hissukseen olen viritellyt taas neuleprojekteja nyt kun kyynärpää näyttää kestävän ainakin jossain määrin neulomista. Kesällä inspiroiduin instassa vastaan tulleista Pientare-sukkien ideasta, siis noista varteen kirjotuista kukkasista. Olimme tuolloin juuri lähdössä asuntoauton kanssa reissuun ja ajatus omannäköisistään pientaresukista matkaneuleprojektina tuntui hyvältä idealta. Siinähän nuo tien pientareet neulomisen lomassa vilisisivät taustalla. En halunnut reissuneuleprojektiin orjallisesti noudatettavaa ohjetta, joten sinällään näissä ei ole alkuperäisinspiraation lähteensä kanssa juuri muuta yhteistä kuin tuo idea varteen kirjotuista kukkasista. Improvisoin ojan pientareita matkan varrella neuleeseen kirjaamatta ylös muistiinpanoja, joten identtisiä eivät ole edes sukkaparit keskenään..

Kesän kasvivärjäysprojektina oli järviruoko, josta sain erilaisia jälkivärejä käyttäen monenlaisia vihreän sävyjä. Kukkasten taustalla käytetty ruskeaan taittava vihreä on hierakoista peräisin. Jalkaosan raidoitus on neulottu vuorotellen kahdesta eri kerästä, liukuvärjätystä vaaleita ja tummia kohtia sisältävästä kerästä sekä keskivihreästä järviruokoerästä.

Lankana Novitan Nalle, puikot nro 3. Jokin aivopieru kävi aloitussilmukoita luodessa, kun alunperin loin varteen peräti 80 silmukkaa. Ehkä liian pitkä neuletauko, että tuntuma on hukassa tai sitten olen viime aikoina neulonut lähinnä fingeringpaksuista kirjoneuletta. Purkamaan en kesken kaiken enää ryhtynyt, mutta kaventelin noita ylimääräisiä silmukoita sitten varren edetessä pois. Vähän noissa kavennuskohdissa varsi vetää ärsyttävästi "montulle", mutta arkisukiksi näitä lähinnä ajattelinkin.

 Myös varteen kirjottujen kukkasten värit ovat peräisin omista värjäysprojekteistani; löytyy ainakin koivunlehteä, tarhakäenkaalia, krappia, verihelttaseitikkiä ja kurkumaa. Näistä kylläkin kurkuman värinkesto tuntui olevan melkoisen heikko.

Tilkkutalkoot

Kun on taipumus jemmailla niitä melko pieniäkin epämääräisen muotoisia jämäriekaleita, tilkkulaatikko tuntuu pursuavan kroonisesti yli äyräiden. Tällä kertaa ammensin tilkkulaatikon uumenia sillä ajatuksella, että joistakin kuoseista ja riekaleista pääsisi vihdoin lopullisesti eroon.

Pilkkutrikoo, joka jo alunperinkin tarttui matkaan Eurokankaan palalaarista heräteostoksena, tuli tällä kertaa koko lailla hyödynnettyä. Riekaleesta sai taiteiltua parit pikkarit ja yhden topin.

Pikkarikaava on piirrelty vanhoista käytöstä jo poistuneista housuista. Ennen roskiin laittamista leikkelin vanhat hyvin istuvat pikkarit palasiksi ja jäljensin niistä kaavat talteen. Niin ikään topin kaava itse piirrelty uikkarin topin pohjalta.

Samanlaisen palasiksi leikeltyjen vanhojen alkkareiden kaavajäljennöksen tein myös itselleni. Materiaalina plurun tuntuinen joustava ribbineuloksen jämä toimi pikkareissa yllättävän hyvin. Istuvat kivasti jalkaan, vaikkakin kuvassa näyttää reunoiltaan lörpöttävän.  

Farkkucollarit

Poikani ei ole oikein koskaan tykännyt pitää farkkuja. Ovat kuulemma liian jäykät ja joustamattomat. Mutta kun likipitäen kaikki housut ovat verkkareita tai vähintäänkin collareita, sitä äitinä kaipaa joskus edes jotakin vaihtelua housuvalikoimaan. Tein kompromissin. Ompelin taskulliset pitkät housut joustavasta farkkucollarista. Nosh ei ole enää vuosiin myynyt kankaita, mutta kangasmyyntejä lopettaessaan tuli tilattua farkkucollaria.

Farkkucollarin pitkän jemmaamisen taustalla on oikeastaan eräänlainen kaavapelko. Toimivan housukaavan testaaminen jännittää jotenkin enemmän kuin uuden paita- tai mekkokaavan kokeileminen. Ja kaikesta housukaavapelosta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, päätin sitten lopulta lähteä leikkelemään pitkään marinoidun kankaan omaa kaavasovellusta käyttäen. Viime kesänä modasin Ottobren Sporty Day -bermudakaavasta (OB 3/2017) caprimittaiset housut. Caprit ovat olleet kovassa käytössä ja kaavamodaukseni siis ilmeisen toimiva. Alkuperäiskaavaa modattu siis paitsi lahkeen pituuden, myös vyötärön osalta, sillä alkuperäiskaavaan on lisätty vyötärökaitale, jonka sisään leveä kuminauha on jemmattu. Tuosta omasta modauksestani pidensin edelleen lahkeita täyspitkäksi asti. Lopputuloksena suoralahkeiset taskuilla varustetut collarit. Housujen etuosassa farkkuja mukaillen valehalkio. Muilta osin farkkucollarit olivat kuulemma hyvät, mutta lahkeiden leveys sai kritiikkiä pyöräillessä.
 

Siiri-tunika

Kun kuosi on kiva, ei kaavaan kaipaa ihmeellisiä kikkailuja. Kyse on kai vähän samasta ilmiöstä kuin villasukkien kanssa; jos lanka itsessään on kirjava/monisävyinen, eivät sukat kaipaa palmikoita tai muita pintastruktuureja. Sopivan simppeli ja konstailematon tunikakaava löytyi PaaPiin kaavakirja lapsille -kirjasta. 

Värinä valkoinen tunika on kouluikäiselle toki aina vähän riskaapeli valinta, mutta kyseinen joustocollari on pyörinyt kangaslaatikoissa sen verran pitkään, että oli aika ommella se pois kuleksimasta. En enää edes muista mistä kuosi on tilattu. Hassu juttu, että vaikka olevinaan jo pitkään on asettanut itselleen erään sortin kankaiden ostokieltoja ennen kuin edelliset on ommeltu pois -Tai ainakin kangasvarastot merkittävästi pienentyneet, jostain syystä noita kangastilauksia vain aina silloin tällöin putkahtaa postissa... 

Treenisetti tyttärelle

 

Tyttäreni palaili kesätauon jälkeen jälleen lasten tankotanssin pariin. Treenivaatteet vain kaipasivat päivitystä tähän kauteen. Löysin varastoistani kauan sitten kässämessuilta matkaan tarttuneen 50 cm:n palasen harmaata kuositrikoota. Alunperin ostin tuon muistaakseni lasten teepparikankaaksi. Paitsi ettei 50 cm ole enää hetkeen korkeutensa puolesta oikein riittänyt edes teepparin materiaaliksi. Niinpä palanen on jäänyt jouten pyörimään, enkä ole oikein keksinyt siitä mitään järkevää ommeltavaa.

Lopulta tuo aina ennen liian knaftilta tuntunut palanen riittikin sekä housuihin että toppiin. Lyhensin vanhasta tutusta PaaPiin Lilja-legginsien kaavasta lahkeet mutulla sen mitä kankaan korkeus antoi myöden. Toisaalta tankotanssissa ei olisi haitannut, vaikka olisivat lahkeet olleet vieläkin astetta lyhyemmät.

Topin kaavan piirtelin vanhan uikkarin topin pohjalta luonnostellen jotain sinne päin. Ompelin leveän kuminauhan sekä legujen vyötärölle että topin alareunaan. Topin muut reunat kanttailtu mustalla foe nauhalla.