Kalevala-peittoprojektin myötä innostuin virkkaamisesta. Käsitöiden saralla virkkaaminen ei ole aiemmin ollut mitenkään erityinen vahvuusalueeni (tai en tiedä onko edelleenkään, ainakin tekniikassa lienee hiomista, sillä virkatessa niska ja hartiat tuntuvat menevät paljon helpommin jumiin kuin vaikkapa neuloessa).
Paikallisessa lahjatavaraliikkeessä näin aika tyylikkään näköisiä virkattuja pannunalusia, pinta koostui ikään kuin virkatuista "kuplarivistöistä". Oletin niiden olevan popcorn silmukoilla toteutettuja. Toteutus oli kaunis. Melkein ostin, vaikken yhtään uusia pannunalusia tarvitsekaan.
Ajatus jäi kuitenkin kytemään. Josko yrittäisi virkata hieman vastaavanlaisella idealla pieniä joululahjoja. En halunnut tehdä aivan samanlaista kuin liikkeessä näkemäni pannunalunen, joten päätin lähteä improvisoimaan omaa prototyyppiä vähän hassun värisellä ylijäämälangalla. Työtä aloittaessa minulla ei ollut vielä aivan selvää mielikuvaa siitä, millaiseksi lopputulos tulisi muotoutumaan, mutta rivi kerrallaan kokonaisuus alkoi vähitellen muotoutua. Päädyin pyöreään aloitukseen ja näin jälkeen päin arvioiden pannunaluseni taisi saada yllättävänkin paljon vaikutteita Kalevala Calin ruuduista. Ainakin Kalevala-projekti toi melko lailla rutiinia virkkaukseen.
Yksinkertaisena lappunen oli hieman turhan lötkö pannunaluseksi. Jämäkkyyden lisäämiseksi virkkasin lappuselle erillisen pohjapalan. Pohja koostuu pääosin kiinteistä silmukoista, mutta lisäilmeen hakemiseksi virkkasin pohjaan yhden pylväsrivin. Lopuksi virkkasin päällisen ja pohjapalan yhteen kiinteillä silmukoilla.
Lankana Seiskaveikka, koukku nro 3,5.
