Inventaario pojan vaatelaatikoihin paljasti jälleen akuutin kalsarivajeen. Moni muu olisi tässä kohtaa käyttänyt elämästään puoli tuntia ja lähtenyt kauppaan ostamaan kalsareita. Minä puolestani kaivan esiin tilkkulaatikon. Tuhtaan ja tetristelen ylijäämäpalasia ja hupsistakeikkaa, yhtäkkiä huomaan, että kalsariprojektin äärellä onkin hujahtanut koko ilta.
Lopputuloksena syntyi neljät uudet kalsarit. Hyvä mieli tästä projektista tuli. Vihreät kalakalsarit ovat ainoat, joihin riitti samaa kangasta kaikkiin palasiin, muut ovat sen verran pienistä jämäpaloista kokoon kursittuja, että niihin oli pakko miksata kahta eri kangasta. Ainakin ovat persoonallisia ja kokemuksesta tiedän, että itse ompelemani kalsarit ovat olleet laadultaan niitä kestävimpiä. Ostokalsarit yleensä rispaantuvat ja repsottavat nopeammin kuin itse ompelemani. Vaikka eipä niissäkään laatu aina ihan priimaa ole, mutta toisaalta pienet kauneusvirheet eivät tässä artikkelissa nyt ihan hirveästi haittaa.
Kaavana kalsareissa vanha tuttu Ottobren Mr Leopard (6/2016). Mitäpä sitä hyväksi havaitsemaa kaavaa mennä vaihtamaan. Tuttuun tapaan nipistin näistäkin hieman lahkeen suusta pituutta pois, kuten olen tehnyt aiemmillakin kerroilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti