Unikko-tunika

Kangaslaatikkoa penkoessa vastaan tuli hieman yllätyksenä Marimekon harmaa Unikko-kangas. Tein aikoinaan edelliseen asuntoomme tästä kankaasta verhot työhuoneeseen. Ilmeisesti olin matkan varrella muuttanut suunnitelmaani verhojen mallista melko radikaalisti, sillä käyttämätöntä Unikko-kangasta löytyi varastoistani vielä reilunkokoinen pala. Läpinäkyvän laatikon läpi olin kyllä nähnyt kuosin, mutta olin koko ajan luullut sen olevan vanhat työhuoneen verhot, vaan eipäs ollutkaan. Verhojen teosta on aikaa yli 10 vuotta, joten ei ihme, etten muistanut kangasta jääneen niinkin paljon.

Yllätys, yllätys, toteutukseen päätyi jälleen yksi tunika jo aiemmin muokkaamallani yksinkertaisella kaavalla. Noita kahta edellistä tunikaa onkin keveyden ansiosta tullut pidettyä ahkerasti rentoina kesävaatteina. Näköjään ei kahta ilman kolmatta.

Paperikukkia pakettiin

Kun paketointitarvikkeista löytyy vaihtoehtoisesti joko joulupapereita tai lasten käärepapereita, on pakko jälleen hakea ideoita Pinterestistä. Löytyi kiva paperikukkamalli ohjeen kera.

Varastoista löytyi sentään ruskeaa paperia ja turkoosia silkkipaperia. Sakset käteen ja leikkelemään!

Mittakaavaa pienemmästä kukasta.

Pikkupojan vyö

Esikoinen sai kummitädiltään turkoosit caprit, tosi kivat, mutta vielä vyötäröltä hieman väljät. Ostimme pojalle punaisen Salama McQueen -vyön. Heti ensimmäisen käytön yhteydessä huomasin vyön värjäävän myös housuja punaiseksi. Pesussa lähti, mutta ärsyttävää silti.

Eilen tarvitsin laukkua, johon olin säilytystä varten sullonut vanhoja vöitä. Vastaan tuli maailman rumin vyö, joka tuli joskus aikoinaan omien caprieni kylkiäisenä. Vyö on niin ruma, että koskaan en ole tainnut sitä pitää, tai pidin kerran ja sekin värjäsi valkoisia capreja. Olkoon vyö itsessään susi, mutta sen soljet olisivat käyttökelpoiset. Mieleen muistui eräs ompeluidea, jonka olin taannoin Pinterestissä merkannut. Vanhoista vyön soljista ja epämääräisenkokoisesta kangastilkusta päätyisi jalostukseen pojalle uusi vyö!

Leikkausvaiheessa pohdin tekisinkö vyön tuosta harmaa-valkoisesta pystyraitaosuudesta vai poikkiraitaisena. Päädyin poikkiraitaiseen.

Alkuperäisessä ohjeessa vyöhön oli silitetty tukikangasta sisään. Näin tein minäkin, vieläpä jämäkkää sellaista. Virhe. Itse vyö tuli nopeasti ommeltua, varsinkin kun en tehnyt sitä alkuperäisidean mukaan tilkuista, vaan yhdestä kangaspalasta taittamalla pitkän soiron kaksinkerroin. Aikaavievin osuus olikin vyön kääntäminen oikein päin. Tukikankaan kanssa se oli täysin mahdotonta. Päädyin repimään tukikankaan pois, sillä itsessään tuo Clarke&Clarken kangas oli jo aika paksua ja jämäkkää. Se saisi riittää. Ilman tukikangastakin vyön kääntäminen oli melkoista ähräämistä, mutta onnistui lopulta.

Nyt jälkikäteen mietin, että olisi ehkä kannattanut ommella vielä tikkaukset noihin reunoihin. Alunperin näin olin suunnitellutkin, mutta koska vyötä kääntäessä kului paljon odottamaani enemmän aikaa ja energiaa, unohdin lopulta tehdä reunatikkaukset. Saahan ne toki vieläkin tehtyä, kun irrottaa ensin nuo soljet. Katsotaan miten vyö pysyy muodossaan käytössä. Ompelen tikkaukset, jos näyttää menettävän muotoansa.

Naapurintädin Purkki Aitassa ostoksilla

Monet kerrat olen vaunulenkillä katsellut naapuritalon pihaan ohjaavaa Purkki Aitta auki -kylttiä pohtien mitä tuo aitta mahtaa pitää sisällään. Tänään päätin vaunutellessa pistäytyä tutustumaan Purkki Aittaan ja samalla  naapuriin. Paikka oli aivan ihastuttava vanha aitta, josta löytyi itse tehtyjä kauniita purkkeja ja purnukoita, käsitöitä sekä pieniä itse tuunattuja sisustustavaroita, vieläpä hyvin huokeaan hintaan. Kaikkea sitä naapuristaan löytääkin!

Mukaan reissulta tarttuivat nämä tuunatut peltipurkit. Tytön siirtyessä housuvaippoihin ongelmaksi tuli se, että nyt isoveljen vaipat näyttivät aivan samoilta. Jottei joka kerta tarvitse tihrustaa vaipan takaa pientä numeromerkintää, sijoitin isoveljen isommat vaipat siniseen ja pikkusiskon pienemmät vaipat punaiseen purnukkaan.

Pihakalusteiden elvytys

Before - After

Perintönä edellisiltä asukkailta saimme kulahtaneet pihakalusteet. Kolme kesää ovat nyt olleet sään piekseminä viittä vaille roskalavalle menossa. Mutta ehjiä kun ovat olleet, niin rujosta ulkonäöstä huolimatta sitkeästi ovat nuo pihassa pysyneet.

Oli korkea aika tehdä jotain. Painepesuri, muutama sipaisu hiomapaperilla ja Eskaro Terassi-/kalusteöljyä pintaan! Mitään huipputrendikkäitähän näsitä nyt ei saa vaikka mitä tekisi, mutta ihmeitä tuo pelkkä öljykäsittelykin tuntui tekevän. Lopputulos on huomattavasti parempi kuin lähtötilanne. Sikäli tekijälleen kiitollista hommaa, että kättensä jäljen näki heti. Samalla tuli öljyttyä housunlahje, kengät, varpaankynnet ja pläntti nurmikkoa. Opetus: Kun öljyn sekoittamiseen käyttää porakonetta, kannattaa huomioida, että öljy on aika paljon litkumpaa kuin maali :D.

 

Alpaca tumput

Apukuskineulojana tulee automatkoilla neulottua kesälläkin. Viime aikoina emme juurikaan ole kotona ehtineet olemaan, kun kalenteri täyttyy mökkeilystä ja pienistä kesälomareissuista. Ompelukone on saanut pölyttyä rauhassa, mutta kutimet on helppo ottaa mukaan reissullekin.

Nämä tumput päätyivät minulle puolivalmiina. Lähtötilanne oli tässä. Kassista löytyi langat, toinen tumppu peukkua vaille valmiina ja toisesta tumpusta varsi valmiina. Ohjetta ei ollut. Vuoden päivät on tuo neulekassi odottanut inspiraatiota. Nyt päätin valmistaa tumput loppuun. Mustassa langassa on hyvät ja huonot puolensa. Silmukoiden laskeminen mustasta pörröisestä neuleesta oli enemmän tai vähemmän haastavaa. Toisaalta yksittäinen silmukka ei myöskään valmiista työstä loista silmään, jos parit eivät täysin identtisiä ole. Eivätkä ole. Jo pelkästään kahden eri neulojan erilainen käsiala tekee niistä hieman erilaiset, onneksi tässä suhteessa musta pörröinen lanka on armollinen.

Ensimmäistä kertaa tein tumppuja, joissa peukalo tehdään lisäämällä sivuun silmukoita. Istuivat käteen aika mukavasti. Taidan tehdä toistekin. Jospa seuraavalla kerralla ihan ohjeellisen version.

Tumput on neulottu kaksinkertaisella langalla puikoilla nro 7. Lankoina Viking Alpaca superfine sekä toinen hyvin ohut, pehmeä ja pörröinen, ehkä jotain mahairlankaa. Toisen langan vyötettä ei kassista kuitenkaan löytynyt.  Yhdessä nuo kaksi lankaa tekevät tumpuista hyvin pehmeät ja varmasti lämpimät. En ole vielä päättänyt päätyvätkö omaan käyttöön vai kenties pukin konttiin pehmeäksi paketiksi. Kun lämpömittari näyttää varjossa +22C, tumppujen käyttö ei tunnu tällä hetkellä kovin ajankohtaiselta :D.