Välineurheilua

Syksyllä ostin käsityömessuilta tätä söpöä kangasta. Ajatuksena oli alunperin tehdä siitä tyttärelle tunika tai mekko. Isoveli kuitenkin tykästyi tähän kankaaseen ja niinpä suunnitelma muuttui t-paidaksi. Aikansa tuo kangas sai odottaa inspiraatioita. Talvilomalla sellainen iski. Ja silloinhan paitaa piti alkaa tekemään. Selasin käsityölehteni läpi siinä toivossa, että sopivankokoinen t-paitakaava löytyisi. Ei löytynyt. Piti taas soveltaa itse käyttämällä toista t-paitaa apuna. Ensimmäiseksi ompelemakseni t-paidaksi lopputulos on yllättävänkin hyvä, ottaen huomioon matkan varrella sattuneet tekniset vastoinkäymiset. Välillä meinasi jo usko loppua.

Alku vaikutti lupaavalta, siihen asti, kunnes piti aloittaa päärmäykset. Huolimattomuuttani surautin testitilkkuun koeajon kaksoisneullani siksak-asetukset päällä. Kävi näin.

Sunnuntaipäivä ja mistäs nyt kaksoisneulaksi muututaan. Ei mistään. Homma seis. Harmitti. Maanantaina intoa puhkuen kangaskauppaan ostamaan uutta kaksoisneulaa. Varmuuden vuoksi ostin heti kaksi, josko innostuksissani tekisin taas jotain pöljää ja katkaisisin neulan. Uusi yritys. Kävi näin.

Kaksoisneulan jälki näytti nurjalta tältä! Ylälangan kiristystä ja löysäystä. Alalangan kiristystä ja löysäystä (nyt kun viimein tiesin mitä virkaa sillä puolakotelossa olevalla pienellä ruuvilla oli). Ei auttanut ei. Välillä jälki meni jopa entistä hullummaksi. Ompeluelämää-ryhmästä vinkattiin neuvoja koneen putsauksesta lanka- ja neulamerkin vaihtoon.

Ensitöiksi koneen imurointi. Ja öljyäminen. Hyvähän nekin on aina välillä tehdä. Sitten testasin paremmilla langoilla. Hyppytikeistä pääsin näillä toimenpiteillä, mutta tuo alalanka oli edelleen yhtä syheröä. Uutta neulaa ostamaan, ja kappas, ei löytynyt ensimmäisestä, eikä toisesta, eikä kolmannestakaan kaupasta kuin noita Prymin neuloja. Vihdoin eräästä pikkuliikkeestä löytyi Organin kaksoisneuloja! Tuolla neulalla alkoi sitten tulla edes jokseenkin normaalinnäköistä tikkiä. Näyttää olevan päärmäyksissä aika tarkka lankalaadusta ja neulamerkistä vanha Janomeni. Nyt on sitten varastoissa kaksi kappaletta Prymin kaksoisneuloja, joilla ei näköjään minun koneellani tee yhtään mitään.

Nyt kun tuon kaksoisneulankin sai vihdoin tekemään sellaista jälkeä kuin toivon, saatan surauttaa paitoja lisääkin. Loppukuussa häämöttää tyttöjen reissu Tallinnaan. Tarkoituksena "piipahtaa" Karnaluksilla, jossa lienee kangastarjontakin hieman toisenlainen kuin kotikaupungissani.