Origamimekko

Poikkesimme tänään katsomassa pariviikkoista pientä prinsessaa. Nopeastipa sitä unohtaa miten pieniä vastasyntyneet ovat! Viemisinä veimme aiemmin virkkaamaani vauvanhatun. Kaveriksi vauvalahjalle tarvittiin kortti pikku prinsessalle. Taittelin aikoinaan oman tyttären ristiäiskutsuihin samanlaiset origamimekot. Mekon taitteluun löytyy selkeä ohjevideo you tubesta.

Kotimatkalla poikkesimme kirpputorille tyhjentämään loossimme. Loossia tyhjentäessä poikani toi minulle lelun. Lelua palauttaessa oikeaan osoitteeseensa tein löydön! Poikani valitsemassa loossissa oli lelujen lisäksi läjäpäin Ottobre-lehtiä! Ei nyt ihan tämän vuoden mallistoa, mutta muutama lehti jäi silti käteen kotiin viemisiksi. Kesälomareissumme jälkeen taitaa lähteä muutama malli testiompeluun.

Lontoo-paita

Majapuulta jäi kevään ale-kankaista ostoskoriin veikeää Vintage London -kangasta. Ajatuksena oli tehdä siitä esikoiselle paita. Kangas oli kuitenkin sen verran huokeaa, että tilasin varmuuden vuoksi vähän isomman palan. Hyvä niin, sillä pikkusiskonsa ihastui kankaaseen myös. Samaisesta kankaasta odottaa vielä ompeluvuoroaan pikkusiskon tunika.

Koska näköjään jokaiseen ompelustyöhöni sisältyy aina jokin hupsis-momentti, tuli sellainen tähän paitaankin. Leikkelin valmiiksi palaset sekä isoveljen t-paitaan, että pikkusiskon tunikaan. Innostuksissa aloin saumuroimaan ensin t-paitaa.  Muistan kyllä hämärästi miettineeni, että tulipas kaavoitettua knaftit hihat tähän paitaan. Syy selvisi pian, kun löysin pöydältä toisen parin leikeltyjä hihoja. Epähuomiossa olinkin saumuroinut pikkusiskon tunikan hihat isoveljen t-paitaan. Hupsistarallaa. Pieni puntarointi purkutöiden tympeydestä ja käyttöön plan B: Hihoista ei käännettäisikään päärmettä, vaan ompelisin niihin kanttauksen, jolloin hihan pituus ei lyhenisi.

Vaan eipä niiltä purkutöiltä täysin vältytty siltikään... Käyttämäni valkoinen resori oli paljon jämäkämpää kuin aiemmin kanttauksiin käyttämäni resorit. Siihenpä ei sitten toiminutkaan tuo aiemmin oppimani kaava resorin pituus on 0,7 kertaa aukon pituus. Vähänhän tuo resorin kireys kyllä epäilytti jo neulausvaiheessa, mutta ompelinpa silti alitajuntaani kuuntelematta. Ruttuunhan tuo kaula-aukko sitten veti. Höh.

Kaula-aukko purkuun ja päätin kokeilla resorin pituudeksi 0,85 kertaa aukon pituus. Ehkä himpun kireä tuli vielä siitäkin, mutta parempi kai niin, kuin lörppäkaulus.

Ritaripaitainen laivanrakentaja

Tilasin joku aika sitten Majapuulta printtikankaita operaatio opettelen ompelemaan projektiani varten. Tänään valmistui ritarikankaasta pojalle paita.

Ritaripaitainen poika innostui rakentelemaan isin jämäpuupalasista laivaa. Äiti auttoi laiva nro ykkösessä. Se oli kuulemma liian pieni.

Laiva nro 1 meni nopeasti purkuun ja alkoi laiva nro kakkosen rakennustyö. Laiva nro kakkosen suunnittelu ja toteutus eteni kolmivuotiaan päättäväisellä tarmolla.

VALMIS!

Hattu kuin hattara

Ystäväni sai juuri pienen tytön. Mikä ihana tekosyy vauvatamineiden värkkäilyyn. :D Näitä pieniä ihanuuksia on niin kiva tehdä, kun työnsä tuloksen näkee nopeasti.

Hattutehtailu taisi hieman jäädä päälle pöllöpipon ja turtles-hatun jälkeen. :) Malli omasta päästä improvisoitu.  Aluksi 8 kierrosta puolipylväitä lisäten joka kierroksella tasavälein  6 silmukkaa. Sitten 7 kierrosta ilman lisäyksiä ja lopuksi vielä 5 kierrosta lisäten 6 silmukkaa joka kierroksella. Lieri käännetty ohuella hattua kiertävällä satiininauhalla. Nauhalla ympärysmitan saa myös säädettyä oikean kokoiseksi, jotta hattu pysyy pienessä päässä.

Lankana Novitan Kaste. Virkkuukoukku nro 3,5.

Raparperin kukkako kaunis?

Katkon aina raparperista kukat pois. Olin keräämässä aineksia kesän ensimmäiseen raparperipiirakkaan, kun samalla katkoin kukinnot pois, ne kun kuulemma vievät voimaa itse kasvilta ja saavat lehdet muuttumaan puumaisemmiksi. Olin jo heittämässä kukkia pois, kuten aina olen tehnyt. Tällä kertaa pysähdyin kuitenkin katsomaan kukkaa tarkemmin. Oikeastaanhan nupullaan oleva kukka oli aika kaunis. Saisikohan siitä kimpun?

Pieni kierros pihamaalla ja kimppuun mukaan vuorenkilpeä ja kalliokieloa. Kaikki mielestäni yksinään aika vaatimattomia kukkia, mutta kimpuksi yhdistettynä tästä triosta tuli oikeastaan aika kaunis.

Tarkistetaan vielä kimpun tuoksu. Aika mieto. Tuliaiskimppu lähtee yllätykseksi mummulle.

Kimppu kesti koko mökkireissumme ajan maljakossa. Vaihtarina sain äidiltäni reseptit raparperijäätelöön ja raparperijuustokakkuun. Taitavat lähteä testiin heti ensi viikolla. :)