Merihenkisesti ristiin rastiin

 

Siivosin ullakolta tavaraa kirpputorille ja vastaan tuli tyhjä canvastaulu. Monta, monta vuotta sitten ilmoittauduin kansalaisopiston maalauskurssille, joka ei koskaan toteutunut, sillä ryhmä oli liian pieni. Kurssia varten olin kai tuon taulunpohjan aikoinaan hankkinut. Säilöäkö taulunpohja seuraaviksikin vuosiksi ullakolle, vai keksiäkö sille jotakiun käyttöä? Maalit taisin jo vuosia sitten heittää muuton yhteydessä pois, mutta voisihan tuon muullakin tapaa valjastaa käyttöön.

Olin menossa ystäväni mökille kylään ja halusin viedä jotain mökkituliaisena. Ristipistotaulu ei ehkä kovin trendikästä, mutta päätin kokeilla miten tekniikka toimisi canvastaululle. En ollut koskaan käynyt ystäväni mökillä, mutta verhokangasta olin ollut mukana ostamassa ja tiesin värimaailman olevan sinertävä. Mökki sijaitsi meren rannalla, joten aihe saisi olla jotain merihenkistä. Majakat löysin Kirjo punaista, valkoista, sinistä -kirjasta (Delage-Calvet, Sohier-Fournel, Brunet & Ritz).

Ruudutin taulun taakse 4 millin ruudukon, jonka avulla kuvion kirjominen oli helpompaa. Lankana kerän nyssäkkä Novitan Isoveljeä. Ehkä vähän turhan paksua tähän hommaan, mutta ainoa lankavarantojeni lanka, jonka värimaailma oli sitä mitä halusin.

Ruudukon avulla homma toimi hyvin. Virheisiin ei tosin ollut (tai ei olisi ollut) varaa. Jokainen ylimääräinen pisto kun näkyi reikänä taulunpohjassa. Mutta pitihän tuohonkin ne pakolliset virheet tehdä. Jälkimmäisen majakan kavennus yläreunasta meni väärään kohtaan. Lopputuloksena viisi turhaa neulanpistoa majakan vasemmassa reunassa. Jonkin verran reikiä pystyi häivyttämään kynnellä, mutta eihän niitä enää poiskaan saanut. Siinähän ovat ja pysyvät. Jaa-a, tiedä sitten päätyykö koskaan seinälle asti, mutta tulipahan kokeiltua tuollainenkin tekniikka.