Tilkuista hihoiksi

Ei kahta ilman kolmatta. Tilkuntuhousvimmoissani valmistin kolmannen perättäisen tilkkusetin. Tällä kertaa kummipojalle 3-vuotislahjaksi. Vähän nämä tosiaan ovat tilkkutäkin oloiset, tilkuista kun ovat kokoon kursitut. Jospa yökkäreiksi vähintäänkin. 

Haasteellisinta tilkkuompeluksissa on löytää keskenään natsaavat värimaailmat. Tällä kertaa raglanhihaisessa paidassa väripari löytyi suht lähelle Kupla Volkkareiden sävyä. Tykkään kovasti tuosta Kupla-kuosista, joten halusin paidasta raglanhihaisen. Harmi vain, tilkun koko oli sen verran knafti, että hihojen pituus jäi aavistuksen vajaaksi. Ratkaisin pulman ompelemalla pohjaväristä hihansuihin resorit. Pääntien kanttauksenkin olisin halunnut tuosta samaisesta vaaleansinisestä, mutta 100% puuvillatrikoo ei ollut jousto-ominaisuuksiltaan venyväisintä sorttia. Päätin tehdä kompromissin värisävyissä ja kanttasin pääntien joustavammalla aavistuksen harmahtavammalla trikoolla. Kaavana raglanhihaisessa paidassa BlaaBlaa (OB 1/2016).

Ryhmä Haut eivät omia lapsia ihan hetkeen ole enää puhutelleet, mutta kolmivuotiaalle kummipojalle ovat kova juttu. Hauvakuosin jämiä löytyi tilkkulaatikosta juuri parahiksi paidan hihoihin asti. Tuota etu- ja takakappaleiden väriä pallottelin pitkään. Yksikään varastoistani löytyvä sinisen sävy ei tuntunut osuvan printtikankaan väreihin. Takuuvarma musta olisi toiminut, mutta tällä kertaa mustaa trikoota ei varastoistani löytynyt edes pikku pojan paidan vertaa! Lopulta totesin harmaan sävyn natsaavat noiden Ryhmä Haun autojen kanssa parhaiten. Ei nyt ehkä aivan match made in heaven -väripari, mutta näillä mennään. Kaavana hauvapaidassa Paapiin Myyry.

Viime tinkaan jäi kortin teko. Tajusin vasta juuri ennen synttärijuhlille lähtöä, että kortti puuttui tyystin. Tällä kertaa kortti on siis mallia vartissa valmista.

Parempi myöhään...

"Äiti voiks sä ommella BabyBorneille uusia vaatteita?" Toki. Voisin itse asiassa valmistaa loppuun ne, jotka aloitin lähes pari vuotta sitten. Olin printannut kaavat jostakin netin syövereistä, herra ties mistä. Sen paremmin nopea googletus kuin Pinterest-taulujen läpi käyminenkään eivät tällä kertaa antaneet oikeaa osumaa. Kaavojen alkuperäistekijälle jää siis nyt creditit antamatta. Settiin kuuluu potkari, body ja leggarit. Tai oikeastaan kahdetkin leggarit.

Tilkkujentuhousvimmoissani vol 628 sain eräänä päivänä ajatuksen ommella nuken vaatteita. Printtasin ja leikkelin kaavat, surautin sutjakasti palaset saumurilla yhteen. Sitten loppui moti. Potkarin haarakiilan sovitus ei ottanut osuakseen kohdilleen, toinen lahjekin vaikutti pidemmältä kuin toinen. Ja kun moti loppui potkarin ompelusta, ei sitä riittänyt kaposten lahkeiden tai hihansuiden päärmäyksiin, bodyn kanttauksiin saati sitten neppareiden kiinnitykseen. Motia haettiin pitkälti toista vuotta. Eikä noilla nukeillakaan oltu hetkeen leikitty, joten eipä asialla tuntunut hoppua olevan. Keskeneräisenä projekti hautautui unohduksiin. Kunnes tyttäreni eräänä päivänä kyseli Baby Bornien vaatteiden perään. Kun asialle on olemassa "tilaus", maistuu näköjään tympeämpikin homma. Tai tympeää oli lähinnä vain tuo epäkeskon potkarin työstö (ja luonnollisestikin iki-inhokkini neppareiden kiinnitys!) Parin vuoden luova tauko oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja sain lopulta tuon potkarinkin kasattua, peräti yllättävän vähäisin manaamisin. Pääntien päärmäyksen jälkeen muistin, että potkariin oli olemassa huppukappalekin, joka vain oli hautautunut syvälle unohdettujen projektien laatikkoon. En jaksanut purkaa, tuli huputon malli.

Virheetön tämä setti ei ole, mutta "asiakkaalle" mieluinen. Jatkotilauskin tehtiin, kuulemma paitoja tarvitaan. Seuraavaa tilkuntuhousvimmaa odotellessa. :D Jatkoa varten Note to my self: Lahkeet tässä kaavassa melko knaftia pituutta.

Hukkapalasetti

 

Jämäkankaiden laatikko on ääriään myöten täynnä. Niinpä yritän keksiä ompeluksista yli jääneille tilkuille mahdollisimman pian hyötykäyttöä. Tämä 1-vuotiaalle veljentytölleni ommeltu setti on turailtu kokoon pelkästään hukkapalasista. Paapiin Lilja-kaavalla ommeltuihin leggareihin on käytetty omaa mekkokangastani. Aivan ei tilkuissa koko sellaisenaan riittänyt täyspitkiin lahkeisiin, joten surautin lahkeensuihin jatkopaloiksi resorit samaisesta kankaasta. 

Myös paita on leikelty melkoisella Tetris-periaatteella tyttäreni rusettipaidasta yli jääneistä tilkuista. Ostin syksyn kässämessuilta metrin palan tuota Lempikankaan ribbineulosta, mallailemalla siitä sai siis ommeltua kaksi pitkähihaista rusettipaitaa. Vaikka paidan idea on tässäkin Lillalumin Ilonasta, paidan peruspohjana on tässä käytetty kuitenkin Paapiin Myyryä. Ihan vain siitä syystä, että Myyrystä sattui olemaan valmiiksi piirreltynä pitkähihaisen paidan kaavat sopivassa koossa. Setistä tuli aika kiva, ja erityisen ilahduttavaa on, kun hukkapalaset saa hyötykäytettyä käyttökelpoisiksi vaatteiksi.

Jokapaikan arkimekko

Musta ja harmaa ovat aika varmoja värejä, joiden kanssa on helppo yhdistellä erivärisiä neuleita. Tai villasukkia, sillä äärimmäisen huonolla ääreisverenkierrolla varustettuna käytän villasukkia oikeastaan aina. Poislukien ehkä heinäkuun. Ehkä. Niinpä neutraalikuvioinen ja neutraalin värinen kangas tarttui syksyn kässämessuilta mukaani Poppanavakan kojulta. Hakusessa oli oikeastaan jokin tämän tapainen puuvillamodaali, sillä Poppanavakan puuvillamodaalikankaat ovat käytössä olleet äärimmäisen laadukkaita, eivätkä ole pesussa menneet juuri miksikään. No, tämä nyt ei ollut sitä puuvillamodaalia, vaan pääosin puuvillaa, jonka mukana on hitunen elastaania.

 

Kaavana tässäkin Paapiin Solinan ja Puron yhdistelmä (Paapiin kaavakirja Naisille) hieman alkuperäiskaavaa pidemmällä helmalla. Taskut jätin tästä mekosta pois. Kuvat ovat suhruja, mutta itse mekosta tuli ihan kelpo perus jokapaikan arkimekko.