Lisää kesäteeppareita

Näköjään aina juhannuksen alla havahdun siihen tosiasiaan, että poikani teepparit alkavat olemaan kittanoita ja sitten iskee teepparitehtailun sarjatuotantovaihe päälle. Viime vuonna näihin aikoihin tapahtui sama asia. Tällä kertaa tuotantoon lähti Tampereen kässämessuostos Kankaisen kojulta. Kuosi näyttäisi olevan jonkinlainen Spidermanin ja alienien fuusio. Pojalle mieluinen.

Toinen toteutukseen päätynyt kuosi oli Majapuun tarjouskankaista Paatti-trikoo. Ostettu kyllä jo jonkin aikaa sitten, mutta näytti edelleen olevan outlet-tuotteissa. Mieluinen oli tämäkin kuosi. Pääntien kanttauksen värit on poika saanut valita itse (siis minun esikarsimista vaihtoehdoista :D). Hyvät valinnat teki molemmissa.

Kaavana näissä molemmissa samainen Ottobren Simply Basic (OB 1/2021), millä tein muutama päivä sitten heijastavalla hello-tekstillä koristellun paidan. Tuolle hello-paidalle kävikin sitten melko nopea "katastrofi". Paita ehti olla pojan päällä ehkä kaksi tuntia, kunnes tuli mieleen lähteä jahtaamaan kynsiään lakkaavia tyttöjä takaa. Heijastavan hello-tekstin lisäksi paidan helma on nyt koristeltu pikkusiskonsa kaverin vaaleansinisin kynsikuvioin. Että jos jollakin on konsteja, miten kynsilakka lähtee vaatteista, niin vinkkejä otetaan vastaan.

Poikani on mieltynyt nykyään aika väljiin t-paitoihin, joten levensin hieman mutulla tuota alkuperäiskaavaa. Osviittaa leveyden mittoihin mallailin väljemmästä Adidaksen teepparista.

Teeppari heijastavalla silityskalvolla

Tämän vuoden Ommel-festariostokset jäivät kovin maltillisiksi. Eräs heräteostoistani oli kuitenkin Moikon heijastavat silityskalvokuvat. Tuollaiset tekstiprintit maksoivat euron kappale. Ostin muutaman hello- ja hola -moikkauksen perinteisenä harmaanhohtoisena sekä oranssina. Vähän jäi ehkä sellainen pieni kipinä hankkia jossain vaiheessa itsellekin Cricut-leikkuri. Ehkä täytyy kirjoittaa joulupukille. :D

Poikani paitalaatikosta lähti inventaarion myötä puolet paidoista poistoon. Lähdin tutkimaan olemassa olevia kangasvarastojani ratkaisuna akuuttiin teepparivajeeseen. Löytyi tuollainen tummansininen ohut trikoo, joka oli juuri omiaan kesähelteisiin ja silityskalvotestailuja varten. Sinistä taustaa vasten harmahtava hello-teksti toimi oranssia paremmin. Tilkuista kaivoin myös siniharmaan trikoon jämän pääntien kanttausta varten. Teepparineulos oli tosin sen verran ohutta ja plurua, että pääntien kanttauksen sai tehdä todella kieli keskellä suuta. Paksumpi siniharmaa trikoo kun meinasi väkisinkin rutata ohuen tummansinisen paitakankaan pienille rutuille. Onnistui lopulta yllättävänkin hyvin, vaikka pelkäsin, että pääntie saattaisi jäädä lopulta lepruksi, kun venytin kanttaustrikootakin sen verran kevyesti.

Tämä oli ensimmäinen silityskalvokokeiluni (...ja tokihan kannattaa heti sen yhden kerran perusteellakin haaveilla omasta leikkurista :D), opiksi otettavaa oli tässäkin. Ensinnäkin yllätyin miten pitkään kalvoa tuli lopulta silitysraudalla painaa (tai sitten vanha silitysrautani on menettänyt tehoaan, eikä anna täysin sitä lämpöä, mitä parilla pisteellä normaalisti pitäisi). Aloitin ohjeen mukaisella kahden pisteen lämmöllä painaen voimakkaasti 15 sekuntia. Odotin. Annoin vähän jäähtyä. Kokeilin varovasti. Totesin, etttä toimenpiteen saakin suorittaa surutta uudelleen. Lisäsin vähän myös lämpöä. Tällä kertaa silityskuva oli ottanut paremmin kiinni. Tai tiedä sitten oliko jo liiankin hyvin vai oliko kyse vain siitä, että teksti koostui ohuista kapeista toisiaan lähellä olevista raidoista. Raitojen väliin näytti jääneen kalvosta pieniä huituja. Hetken mielijohteesta päätin rapsutella raitojen väliin jääneitä rippeitä pois. Virhe. Rapsutteluni seurauksena paidassa on nyt pientä heijastavaa tähtitaivasta vähän siellä ja täällä. Hiput ovat toki niin pieniä, etteivät ne normivalossa näy, eli sikäli asia tuskin kovin paljon haittaa. Ehkäpä ainakin osa niistä lähtee myös pesussa. Otin välillä paidasta kuvaa salamalla, zoomasin kuvaa ja yritin nyppiä minihippuja pinseteillä pois.

Paidan kaavana tässä jälleen luottokaavaksi muodostunut Ottobren Simply Basic (OB 1/2021).

Boksereita tilkuista

 

Reilu viikko sitten sain lastan pois sormestani ja olen jumpannut nivelen liikkuvuutta nyt virkkaamalla. Aloitin ikuisuusprojektin, joka valmistunee ehkä joskus. Oli kuitenkin aika kaivaa esiin myös ompelumasiinat, jotka eivät olekaan aikoihin olleet näin pitkään käyttämättöminä.  Pojan vaatelipastoa järjestellessä vastaan tuli pari ammottavaa aukkoa: akuutti teeppari- ja kalsarivaje. Näistä kahdesta päätin pitkän ompelutauon jälkeen aloitella siitä piiloon jäävästä osuudesta eli kalsareista.

Ammensin blogini syövereistä edellisen bokseripäivitykseni löytääkseni mitä kaavaa olen aiemmin käyttänyt. Ajassa täytyi matkustaa taaksepäin aina vuoteen 2018 asti. Kyseinen Mr Leopard (OB 6/2016) on käytössä toimivaksi osoittautunut ja siitä löytyi riittävästi kokoja vielä näin viisi vuotta myöhemminkin. Sillä siis. Sovitusvaiheessa modasin kaavaa typistämällä lahkeista hieman mittaa pois. 

Kokemus on osoittanut itse ompelemani bokserit kaupan boksereita pitkäikäisemmiksi. Laadultaan ja koon puolesta. Tässä kohtaa sitä sitten miettiikin, että minkä ihmeen takia näitä on viimeksi ommellut viisi vuotta sitten, kun kalsarivarastoa olisi voinut tilkuista päivitellä tämän tuosta. Materiaalia tuntuu ainakin tilkkulaatikkoon kertyvän yhtenään. Näihinkin boksereihin yhdistelin eri jämäkankaita. Melkein naurettavankin pieniä jalkapallokuosien tilkkuja on tullut tilkkulaatikkoon jemmattua sillä ajatuksella, että niistä saisi ehkä joskus kivan tehosteen johonkin projektiin. Päätyivät nyt boksereihin.