maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kun joulu saapuu maaliskuussa


Joulun alla mieheni kertoi, että saisin joululahjani vasta joulun jälkeen, sillä tuotteen toimitus viivästyisi. Lahjani tehdään tilaustyönä, eikä tarkkaa toimitusaikaa ollut selvillä. Mitä ihmettä mieheni oli minulle oikein teettänyt..? Jotain käsitöihin liittyvää arvelin, mutta tätä en kyllä osannut odottaa. Tarkemmin ottaen en osannut odottaa, että mieheni ylipäätään tietäisi tällaisen laitteen olemassa olosta. :D Erehdyin. Taustatyö oli tehty hyvin. Oli vertailtu useiden käsityöblogien aiheeseen liittyviä postauksia ja näiden kautta löydetty lopulta Ülle!


Ülle on eestiläinen käsityöbloggaaja, miehensä kanssa he valmistavat tilauksesta näitä puisia langankerijöitä ja vyyhdinpuita. Jouluna sain Üllen blogista tulostettuja kuvia. Itse lahja saapui viiveellä. Meni kuukausi... toinenkin. Sitten tuli postista saapumisilmoitus -Paketti Virosta! Tuhannen ruttuisan eestiläissanomalehtipaperimytyn seasta paljastuivat osa kerrallaan puinen langankerijä ja vyyhdinpuut.


Tutkimme Üllen blogista löytyviä kuvia ja eestinkielistä käyttöohjetta (oli siellä muutama lause englanniksikin). Kiertelimme puiset kierteet paikoilleen, napsuttelimme puutapit kohdilleen, venyttelimme kumiset hihnat uriinsa ja saimme kuin saimmekin laitteet kasattua. Huikean hienoa käsityötä! Jokainen osa piiruaan myöten viimeistelty.


Langankerimessä langanohjaimen paikan pystyi säätämään. Mekaniikka ihanan yksinkertainen: Väännä vipua ja napsauta puutappi paikoilleen. En tiedä mikä merkitys tuolla langanojaimen paikalla on..? Aloittelijoille suositeltiin tuo "vipu" käännettäväksi suoraan eteen. Näin tein.


Vyyhdinpuissa on useita eri säätömahdollisuuksia vyyhdin leveydelle. Mekaniikka siinäkin ihanan yksinkertainen: napsauta puutappi sopivalle etäisyydelle ja säädä kehän kulma haluamaasi asentoon.  Vyyhdinpuissa on myös pikku nuppi, josta puita pystyy kierittämään silloin kun haluaa itse purkaa lankakerän vyyhdiksi.  Ensi kesän värjäyshommia odotellessa. :) Kokoon taitettuna puut menevät pieneen tilaan.


Hain lankalaatikosta merinovillaisen vyyhdin. Vyyhtejä sinne on jäänyt jemmaan, kun tuo keriminen on ollut kerrassaan tympeää hommaa. Vaan eipä ole enää! :).Virittelin vyyhdin paikoilleen ja naureskelin aiemmille tuoliviritelmilleni.


Kuulemma tämä toistuva näky oli innoittanut mieheni tilaamaan minulle asianmukaiset laitteet. :D


Kun vyyhdinpuilta tuleva lanka oli viritelty langanohjaimen kautta kerintälaitteeseen, näky oli melkein hypnoottinen. Kampea kiertämällä lanka keriytyi muhkeaksi kiekoksi kuin itsellään. Hip hei! Ei jumittavia hartioita. Ei voimasanoja ...Toimiikohan tuo laite yhtä vaivattomasti myös niillä värjäystä varten itse purkamillani vyyhdeillä..? Toivottavasti. :)


Alla blogihistoriani ensimmäinen video aiheeseen liittyen. Bonuksena videon taustalla näkyvät myös lasteni vesirakettiaskartelupaja sekä tyttäreni puoliksi syöty aamupalaleipä. :D


...ja tällainen tuossa kieputuksessa syntyi. Ei vielä täydellinen, mutta ehkä tässäkin harjoitus tekee mestarin. :)

4 kommenttia:

  1. No onpa kiva lahja! :) Tätä joulua kannatti odotella.

    VastaaPoista
  2. Tuota ei maltakkaan tunkea kaappiin piiloon, on niin hienoa käsityötä.

    VastaaPoista