Hukkapalapussukka

Välillä jonkin pienen ja yksinkertaisen projektin aloittaminen kestää hirmuisen kauan. Tyttäreni sai vetoraudat jo monta kuukautta sitten. Piti tuolloin talvella jo ommella pieni vuorillinen pussukka, jossa rautoja voisi kuljettaa yökyläilyreissuilla. Aika monta reissua on kuitenkin jo tehty ilman tuota pussukkaa, mutta parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan.

Leikkelin palasetkin pussukkaan jo pari kuukautta sitten tilkkuja pyöritellessä, mutta itse ompelemisen aloittaminen vain jostain syystä jäi. Päällinen on sporttitopeista yli jäänyttä lycraa, vuori kosteussulkukangasta, ylijäämätilkkuja sekin.

Sporttileguja

 

Perinteeksi on käynyt selättää kässäjumeja leggariompelulla. Tätä kikkaa koitin nytkin, asialle kun sattui akuutti tarvekin, sillä cheerleadingin kevätnäytökseen tarvittiin yksivärisen mustat trikoot. Sellaisia kyllä lipastosta löytyi. muttei ainoitakaan ehjiä tai lahkeistaan riittävän pitkiä. Vilkaisu kangaslaatikoihin tuotti laihan tuloksen, mustaa lycraa löytyi, mutta liian knaftisti, joten matka vei kangaskauppaan. Olin melko ylpeä itsestäni, sillä kerrankin selvisin ulos kaupasta täsmäostoksella pelkästään musta lycra mukanani!

Kaavaksi valitsin Paapiin luottokaavan Liljan. Pyörittelin edessäni myös kangaslaatikosta kaivamaani liian knaftia lycrapalasta. Turhautti sulloa sitä takaisin tilkkulaatikkoonkaan. Pienellä miettimisellä päätin, että saisihan siitäkin legut, kunhan jatkaisi lahkeita leveillä resorikaitaleilla. Lopulta surautin siis mustia sporttileguja kaksin kappalein.