Medaljonkisetti vauvalle

Alunperin yksi motiivi blogin pitämiselle oli se, että opettelisin ompelemaan.Tuttu ja turvallinen kudin on tainnut kuitenkin viime kuukausina olla enemmän käsillä kuin ompelukset. Vierailu pikkusiskon vauvamasua ihailemassa sai kuitenkin taas ompelukipinän syttymään. Vauvanvaatteissa kun on se hyvä puoli, että niitä saa kasattua aika pienistäkin tilkuista ja epämääräisillä tilkuilla uskaltaudun paremmin kokeilemaan jotain uutta. Menee sitten syteen tai saveen. Pitkälti olen ompeluksissani pitäytynyt paita ja tunika linjalla. Nyt päätin kokeilla siihenkin jotain uutta. Uusimmassa Ottobressä oli hauskannäköinen Blaa blaa -paita alikeompeluna toteutettuna. Camee-kankaan tilkkuja minulta löytyi sekä keltaisella että harmaalla pohjalla. Testiin siis medaljongin ompelu alikeompelutekniikalla.

Tuo alikeompelu onnistui mielestäni peräti aika hyvin! Ehdottomasti käytän tätä tekniikkaa toistekin aplikoinneissa. Pitkään mietin, jätänkö medaljongin noin, vai kirjailenko siihen ketjun tehden medaljongista riipuksen. Lopulta päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Sopivan ohutta mustaa puuvillalankaa kun ei ollut käsillä, kirjailin ketjun kaksinkertaisella ompelulangalla linnunsilmäpistoin. Jopas siitäkin on aikaa, kun viimeksi on jotain käsin kirjaillut! Niinkin yksinkertaisen asian kuin linnunsilmäpiston järkeily otti aikansa. Ensimmäinen ketjuversio menikin purkuun, sillä jälki ei ollut mielestäni kyllin tasainen.

Edellisessä Reggae jumpsuit ompeluksessani kokeilin ensimmäsitä kertaa kiinnittää tuollaisia painonappeja. Totesin, että ei ollut minun lajini. Vika saattoi tosin osittain olla myös noissa Lidlin napeissa. Eivät ehkä parasta mahdollista laatua. Täytynee antaa pikkusiskolle vauvanvaatteiden "varaosina" kourallinen painonappeja. Luotto Lidlin nappien laatuun kun ei ole ihan paras mahdollinen. Joka tapauksessa vähentääkseni painonappien määrää, halusin etsiä bodykaavan, jossa olisi tuollainen joustava, mutta napiton pääntie. Pikainen seikkailu Pinterestin ihmeelliseen maailmaan toi osumaksi saksalaissivuston, josta löytyivät ilmaiseksi printattavat pdf-kaavat juuri etsimälleni bodymallille. Kokovariaatioitakin oli peräti ruhtinaallisesti alkaen aina koosta 46!

Kaava kun oli tyystin uusi, enkä tiennyt mallin istuvuudesta päätin testata sitä kankaaseen, jolla ei olisi niin väliä. Poppanavakasta tuli taannoin tilattua auringonkukanväristä puuvillaneulosta. Kangas oli saapuessaan hienoinen pettymys. Kuvaruudulla väri näytti kirkkaammalta kuin todellisuudessa oli. Vähän tuollainen bliisu väri mielestäni. Mutta mustilla kanttauksilla siihen saisi edes vähän särmää. Aika pluruakin kangas oli. Tälläpä sitten päätin kokeilla uutta tekniikkaa ja uutta kaavaa. Plurun kankaan päätin sitten vielä kantata sillä plurummalla mustalla resorilla, mitä varastoistani löytyi, jottei vahingossakaan tulisi ompeluvaiheessa venutettua kangasta. Siitä huolimatta (vaiko kenties juurikin plurun kankaan ja plurun resorikankaan yhdistelmästä johtuen) kanttaukset tuntuivat jäävän enemmän tai vähemmän löpsöiksi. Ensimmäisen hihansuun laitoin kokonaan purkuun.. Seuraava huono päätös oli kantata tuo hihansuu jo ennen hihansuun ompelua. Aina aiemmin olen kantannut hihansuut vasta lopuksi resoririnkulalla. Ja niin taidan tehdä jatkossakin, nimimerkillä neljäs kerta toden sanoo hihan ompelussa. Hihan saumaa ommellessani kun alempi kangas venyi ja liukui saumurin paininjalan alla niin että hihansuulle jäi aina kynnys. Ei se täydellinen ole nytkään, mutta olkoon. Tuskastuin kankaan kanssa niin, että aloin epäillä miten muodottomaksi koko body mahtaa kulahtaa muutaman pesun jälkeen.

Note to my self: Osta vain laadukkaita materiaaleja!

Sivusta seuraileva mieheni totesi, että onpas kauhea vähti yhdestä bodysta. Niinpä. Varsinkin, kun en itsekään ole ollenkaan vakuuttunut sen laadukkuudesta. No, ainakin on taas ompelukokemuksia rikkaampi...

Itse bodyn kaava vaikutti pienin muutoksin ihan toimivalta. Ehkä hieman leveältä ja lyhyehköltä (?) minun silmääni, eli aika reilusti surauttelin saumurilla sivusaumasta leveyttä pois. Pituuden puolesta käyttäisin jatkossa jopa numeroa isompaa kaavaa. Nyt tein bodyn 56-kokoisena. Ilman 56-kokoista vertailubodya sanoisin koon muistuttavan enemmän kokoa 50. Mutta täysin silmämääräisenä arviona siis. Senkokoista vertailubodya kun ei huushollista enää löytynyt. 

Kaksivuotias tyttärenikin alkoi testailla valmiin bodyn nappien pitävyyttä. Ilmeisesti oli sivusta seuraillut hänkin tuskailujani nappien kanssa, sillä nappien availemisen jälkeen totesi silmät loistaen: "Ei irtonnu äiti!"

Samanlaisen medaljonkibodyn tilasi itselleenkin, koska tämä todettiin sovituksessa liian pieneksi. :) Niinpä niin. Ainakin kaksivuotiaan mielestä tuo medaljonkiriipus paidassa on kova juttu. Tuota keltaista kangastakin riittäisi yllinkyllin toista paitaa varten. Kokonaan toinen juttu on, saanko inspiraatiota taistella enää tämän kankaan kanssa.

Medaljonkibodyn kaveriksi päätin ommella vielä harmaasta camee-kankaan tilkuista pöksyt. Kuvioiden sommittelu tilkuista leikeltynä ei tosin ole paras mahdollinen :/ Syksyllä ompelin samaisesta kankaasta itselleni mekon, siitä onkin tullut yksi lempivaatteistani. Tämän kankaan laatu on ainakin hyväksi testattu! Housujen kaava on uusimman Ottobren Diagonal-kaavasta muokattu. Vähän ehkä leveä malli? Vai teinköhän vyötärölle resorikaitaleen liiankin tiukkana? Taas pitäisi olla se sovituskappale. Ohjeessa tuohon olisi tullut kuminauhavyötärö. Kuminauhan pituus käskettiin mitata vauvasta. Niinpä. Muistelepa sitten kahdenvuodentakaisen nyytin vyötärönympärystä. Minun nyytti kun taisi olla vieläpä aika sutjakkaa mallia.

Ajatuksena medaljonkibodyn ja camee-housujen yhdistelmä tuntui paremmalta kuin oikeastaan olikaan. Yhdessä ehkä vähän too much? Vaiko kenties jo yksinäänkin... Vähän sellainen kitsch-henkinenhän varsinkin tuo body on. :) Uniikkina kappaleena ei kylläkään kitschin tyyliin tusinatavaraa, mutta tuo idea... korunahan camee on jo itsessäänkin aika klisee. Housut taitaisivat olla kivammat ihan perusvalkoisen bodyn kanssa.

Menköön tämä kokemus ainakin ompelukokemuksen kartuttamisena, vaikka itse tuotos varmasti jakaa mielipiteitä. Ja alikeompelusta jäi ainakin hyvät fiilikset. Plurun kankaan ompelusta ei niinkään.