Porkkana-voikukkakakku

Oltuani viikon reissussa piha oli tulvillaan voikukkia. Poikani totesi iloisesti: -Äiti, nyt meillä on oikea puutarha, kun on näin paljon kukkia! Niinpä. Asenne ratkaisee. Päätin korjata omaanikin. Parin viime vuoden aikana mielenkiintoni villiyrttejä kohtaan on herännyt. Niiden käyttö vain on ollut vielä kovin vähäistä. Päätin murtaa jälleen yhden ennakkoluuloistani -voikukat. Lapsuudesta muistan voikukan karvaan maun, kun varresta tihkuvaa "maitoa" päätyi vahingossa suuhun. Tiedän, että voikukkia voi käyttää mm. salaattiin, mutta eipä ole tullut kokeiltua, kun tuo karvaanmakuinen muisto lapsuudesta on puskenut mieleen.

Mutta että voikukkia voi käyttää paljon muuhunkin kuin salaattiin. Maistoin kukan terälehtiä. Ei yhtään karvaita. Oikeastaan aika hyviä. Ja kuinka ollakaan, samana päivänä törmäsin The little village -blogissa voikukkacroisantteihin. Postauksesta löytyi linkki myös Kototeko-blogiin, josta löytyi jotain vielä jännittävämpää: voikukkakakku! Jotain niin pöhköä, että sitä oli pakko lähteä varovasti kokeilemaan. Kototeko-blogiassa porkkanaraaste oli kokonaan korvattu voikukan terälehdillä. Itse en uskaltanut vielä samalla tavalla hurjastella. Mieheni kun ei lupautunut syömään kakkua laisinkaan. Päätin kokeilla ensin pienemmässä määrin voikukkaa, joten muokkasin Sannan reseptiä.

***

Porkkana-voikukkakakku

3 munaa

2,5 dl sokeria
1,5 dl voikukan terälehtiä
5 dl porkkanaraastetta
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilijasokeria
1 rkl kanelia
150 g voita
1 rkl hunajaa

kuorrutus:
175 g Philadelphia juustoa
80 g voita
2,5 dl sokeria

Munat ja sokeri vatkataan. Joukkoon lisätään nypityt huuhdellut terälehden ja porkkanaraaste. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään massaan. Lopuksi loraus juoksevaa hunajaa ja hieman jäähtynyt voisula. Paistetaan vajaassa 200 asteessa n. 30 min.

Annoin kakun jäähtyä ja mehustua jääkaapissa seuraavaan päivään ennen kuin tein kuorrutteen. Kuorrutteessa huonenlämpöinen voi, tuorejuusto ja tomusokeri vatkataan sähkövatkaimella. Kuorrute levitetään tasaisesti kakun päälle ja koristellaan.

***

Terälehtiä maistellessa totesin keltaisen osan olevan parasta. Sellaisenaan terälehtiä maistellessa tyven valkoinen höttö, siis se joka aikanaan lennättää siemenen tuulen mukana, tarrasi helposti kitalakeen. Varmaan tuon hötönkin olisi voinut kakkuun laittaa, mutta aloin hifistellä ja leikkasin kakkuun vain nuo keltaiset osat. Tällä hifistelytyylillä tuo alkuperäisen ohjeen 6 dl nypittyjä voikukan terälehtiä olisi kestänyt kieltämättä melko kauan. :D

Entä miltä se maistui? Ihan törkeen hyvää, joskin näillä suhteilla luonnollisestikin enemmän porkkanamainen, herkullista silti. Ensi kerralla uskallan jo isommalla suhteella voikukkaa. Ehkä fifty-fifty. Ennakkoluuloista huolimatta mieskin suostui kakkua syömään. :)