sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Sinivalkoisia jämälankoja

Koulullemme on jälleen viikon päästä saapumassa Erasmus+ -vieraita Ranskasta ja Espanjasta. Perinteeksi on jo käynyt neuloa ulkomaalaisille vieraille talkoilla villasukkia, joten kaivelin jälleen sinivalkoisia jämälankojani. Löytyi ainakin Nallea ja jotakin sarjaa Jukolan Veljeksistä. Ei siis sitä perinteistä Seiskaveikkaa, vaan olisiko tuo nyt Aapoa. Mielestäni ei ole enää edes tuotannossa, joten jämänöttösistä aikakin hankkiutua eroon.

Kirjoneuleen pohjana käytin Drops Designin Highland Hikersia. Tapani mukaan soveltaen tottakai. Halusin sukista hieman mallia pitkävartisemmat ja vaihdoin alaosaan tummemman sinisen, sillä tuota Aapoa(?) ei olisi koko sukkien matkalta kuitenkaan riittänyt. Värin vaihtumiskohdan alle lisäilin vielä omasta päästäni yhden valkoisen raitakuvion.

Alkuperäisohje on ohuemmalle langalle ja pienemmin puikoin (käytin 3,5), joten tein 39 koon sukat 35/37 koon silmukkamäärin.  Kuvioinnin alaosassa ja yksivärisen osuuden alkaessa kaventelin mutulla varresta silmukoita. jotta ei jää liian lörpöksi.



maanantai 8. tammikuuta 2024

Huppari vohvelitrikoosta

 
Lempikankaan vihertävää vohvelitrikoota on tullut hillottua ainakin pari vuotta. Tästä piti kai ajatuksissani alunperin tulla nappilistallinen pitkähihainen paita pojalleni. Mutta syystä tai toisesta en koskaan sellaista saanut aikaiseksi ja sittemmin alkoi epäilyttää, mahtaisiko kangasmääräni edes enää riittää poikani pitkähihaisen paitaan. Todennäköisesti ei riittäisi. Vaihdoin suunnitelmaa. Surautin vohvelitrikoosta hupparin kummipojalle 5-vuotislahjaksi. Tai ehkä tätä ei aivan surautukseksi parane sanoa. Tiukalla aikataululla kun ompelee, yleensä aina tulee jotain mutkia matkaan, eikä tämä ollut asian suhteen poikkeus. Ensinnäkin en tahtonut oikein millään saada saumurini säätöjä kohdilleen tämän vohvelitrikoon kanssa. Aivan priimaa ei sisäsauma mielestäni nytkään ole, mutta lopulta meni hermo ja päätin, että olisi erinäisten säätöjen jälkeen riittävän hyvä. Toinen ongelma tuli, kun säätöturhaumassani yritin saada lopulta nopeasti valmista. No... tuo vohvelitrikoohan näyttää prikulleen samalta molemmin puolin. Hupun laskokset ommeltuani tajusin, että olin ommellut laskokset niin, että lakisaumaa yhdistellessä olikin sitten kaksi saman puolen huppukappaletta. Ratkottava matka ei onneksi ollut suuri. Ärsytys kylläkin, sillä noiden saumasäätöjen kanssa oli jo aikaa tuhraantunut ihan riittämiin.

Hupun vuoriksi valikoitui tilkkulaatikon robottikuosinen jemmakangas, josta riitti mallailemalla nipin napin palaset huppukappaleisiin. Kaavaksi valikoitui Ottobren Safari Wilds (OB 1/2019), joka on alunperin kylläkin vetoketjullinen malli, mutta pelkistin tähän perushuppariksi. Ihan hyvä niin. Todennäköisesti olisin tässä projektissa saanut sen vetoketjunkin jotenkin vinoon röklättyä.

lauantai 6. tammikuuta 2024

Kännykkäpusseja korkkisomisteella


Ompelin aiemmin syksyllä itselleni uuden kännykkäpussin. Tarpeeseen tuli, sillä olen käyttänyt sitä nyt päivittäin töissä. Näppärä pikku veska, johon mahtuu juuri parikin puhelinta, työpuhelin ja oma. Ajattelin sitten surauttaa joululahjaksi samantapaiset kännykkäpussit siskolle ja parille opeystävälleni. Nyt on vihdoin viimeisetkin joululahjat toimitettu perille asti ja jatkossa siis postauksissa vaihteeksi jotakin muutakin kuin joululahjadokumentaariota


Tuon oman pussukan tosin leikkelin ja ompelin fiilispohjalta sen enempiä miettimättä. Pari kohtaa tekisin nyt toisin. Ja teinkin. Nämä versiot ompelin pelkistetymmällä kaavalla (jonka peräti piirtelin itselleni mahdollista jatkokäyttöä varten muistiinkin!). Ostin kässämessuilta puoli metriä korkkikangasta ja päätin kokeilla korkkikangassomisteita kännykkäpusseihin. Palalaarista ostettua mustaa pellavasekoitetta löytyi varastoista edelleen, samoin mustaa vuorikangasta. Eikä niitä oikeastaan tällaisiin pikkuprojekteihin paljoa kulukaan. Parit mustat vetoketjut ostin ja muutaman metrin tuollaista lituskaista nauhaa olkahihnaksi.

Korkkisomisteita tein kahta mallia. Pelkistetymmän vinokaitaleen ja pilvenhattaraversion. Pilvenhattaraiseen malliin idea ammennettu Punatukka ja kaksi karhua -blogista, josta pilevenhattarasomisteella toteutettu astetta monimutkaisempi olkalaukku.