Jonkin aikaa sitten ostin heräteostona Lidlistä sovittamatta pitkän collegehupparin -Halvalla kun sai. Hupparista muotoutui yksi tämänhetkisistä lempivaatteistani. Äkkiseltään tutkailtuna kaava näytti jokseenkin simppeliltä. Levittelin Lidlin hupparin lattialle kaavapaperin päälle ja aloin luonnostella sen pohjalta kaavaa. Hupun modasin Puuhakaspajan Pinja-kaavasta. Hetkeksi tuo itse piirrelty kaava aiheutti päänvaivaa, sillä mallailuista huolimatta en saanut saksimaani etukappaleen kaavaa asettumaan enää symmetrisesti alkuperäismallina toimineen hupparin päälle. Järkeilin, että ehkäpä olin asettanut keskietulinjan jotenkin vinoon. Mallailin ja mallailin ja aina keskilinjasta kiepauttaessa näytti vasemman ja oikean olkapään korkeudessa olevan parin sentin heitto. Lopulta tuli mieleen ottaa ristimittoja itse mallihupparista. Vika selvisi. Ei ollut tuo alkuperäinen mallina toiminut huppari linjojen suhteen niin justiinsa. Heittoa löytyi vähän sieltä ja täältä. Toivon mukaan tämä jäljitelmä on linjoiltaan alkuperäismallia symmetrisempi.
Tällaisia jotain sinne päin kokeiluja varten on hyvä olla olemassa kaavantestauskankaita. Syksyn kässämessuilta sellaista jäi käteen parin metrin palanen muistaakseni Kankaisen kojulta. Taisi olla jonkin sortin II-laatua, huokean hintaista joka tapauksessa. Palasia leikellessä spottasin parista kohtaa pienen värivirheen, toisen mallailin huppuosaan, joka tulisi joka tapauksessa olemaan runtullaan, joten eikös sinne pieni virhekin poimujen sekaan mahdu. Toisen pikkuruisen värivirheen löysin vasta ompeluvaiheessa melko läheltä helmaa, mutta sen verran kirjavaa oli tuokin paikka, että tuskin kenenkään silmään osuu, ellei varta vasten ala kangasta syynäämään.
Kaavasta tykkään kovasti. Voi pitää joko pitkänä tai kääntää lyhemmäksi. Malli on väljä ja rento. Tämä testikappale tuli nyt surautettua trikoosta, mutta ehdottomasti aion joskus kokeilla myös collariversiota. Ja voisihan tuohon kaavaan taskutkin vielä modata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti