Syyslomalla järjestelin ulkovarastoa ja vastaan tuli värjäysprojekteissa käyttämäni keittolevy. Yhtään lankavärjäystä ei tullut tälle kesälle tehtyä. Harmitti oma saamattomuus. Vaikka toisaalta ihan järkevää kai sekin, että yrittää välillä keskittyä myös niiden värjättyjen tuotteiden jalostamiseen. Hiljalleen puikoilta on tipahdellut värjätyistä langoista neulottuja sukkia. Olen taustalla aloitellut myös ikuisuusprojektiani nro 3, Kalevalapeittoa värjätyillä langoilla. Koko kesän käyttämättömänä lojuneen keittolevyn takaa pilkisti edellisen kynttiläprojektini tarvikkeita: kirpputorilta ostamani pikkukattila, muodottomaksi sulanut iso ulkokynttilän raato, tyhjiä Pringles-purkkeja sekä eräänlainen "Jonain päivänä" -pussukka, jonne olen jemmaillut poltettujen kynttilöiden jämiä. Päätin että nyt oli se joku päivä. Kukkapenkkien syyslaiton lomassa käynnistin takapihalle pienen räsymattokynttiläpajan.
Jonain päivänä -pussukan värimaailman perusteella kynttilöiden polttoni painottuu näköjään hyvin pitkälti jouluun ja itsenäisyyspäivään: lähinnä erisävyisiä punaisia sekä niitä sinivalkoisia pitkiä itsenäisyyspäivän kynttilöitä, joissa vain pinta kynttilän alaosasta on siniseksi värjätty. Kun sellaisen sulatti, massa värjäytyi vaaleansiniseksi. Sulattelin erivärisiä massoja vesihauteessa omissa purnukoissaan (auki leikatuissa maitotölkeissä), ulkovarastosta kun sattui löytymään myös kierrätykseen menossa oleva vanha paistinpannu, jolle mahtui kätevästi hautumaan neljä tölkkiä kerrallaan. Hidastahan tämä vesihauteessa sulattelu oli, mutta olipahan aikaa turailla siinä lomassa niitä syksyisiä kukkapenkkejä. Prosessivaiheesta ei tällä kertaa tullut napsittua yhtään kuvaa, mutta valamisprosessiin hyviä kuvallisia vinkkejä löytyy mm. Kotohippusia-blogista.
Joulun ja itsenäisyyspäivän fuusioista tuli aika kivoja räsymattokynttilöitä. Joulun alla on lasten harrastusten puitteissa tiedossa ainakin paritkin joulumyyjäiset, päätynevät aikanaan jompaan kumpaan myyjäispöytään. Semisti harmittaa, että tuo keskiosa jäähtyessään painui sydänlangan ympäriltä alas, ehkä olen kaatanut viimeisen kerroksen turhan hätäisesti edellisen päälle, mutta toisaalta käsin tehdyissä kynttilöissä saa pieni epätäydellisyys näkyäkin. Ainakin ovat unikkeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti