Ninjago-pyjama

 
Joululahjaompelukseni taitavat noudattaa kovin tutuksi käynyttä kaavaa. Jo kolmantena jouluna peräkkäin ompelin kummipojalle joululahjaksi pyjaman. Ymmärtääkseni edelliset pyjamat ovat kuitenkin olleet pojalle mieluisia, joten miksipä rikkoa hyväksi havaittua kaavaa. Äidiltään nappasin jostakin sivulauseesta talteen kommentin siitä, että Lego Ninjagot ovat tällä hetkellä kova juttu. Niinpä päätin leikellä koulumme elektronisella leikkurilla silityskalvosta Ninjagon pään pyjamaan. Paidan väriksi valikoin ärhäkän vihreän, joka mielestäni osui lähimmäksi Lego Ninjagon värimaailmaa. Kankaan valinta perustui tällä kertaa puhtaasti väriin, laadusta en mene ollenkaan takuuseen. Jo kangasta esipestessä trikoo tuntui märkänä oudon karhealta. Pehmeni onneksi kuivaessaan. Toinen ylläri sattuikin sitten kuvaa silittäessä. Nähtävästi kankaassa on mukana melko reilustikin keinokuituja, sillä se ei tykännyt korkeista lämpötiloista. Kankaan pintaan tuntui tulevan helposti pieni kiilto. Alimmalla lämmöllä silityskuva ei puolestaan tarttunut, joten tässä kohtaa piti hiukan tinkiä jälleen laadusta. Silitin etuosan kovemmalla lämmöllä (jolloin siihen tuli pieni kiilto), jotta sain silityskuvan tarttumaan. Järkeilin kuitenkin, etttä  pientä kiiltoa enemmän kummipoikaani harmittaisi ninjagon puuttuminen.

Alaosan värimaailmaa tasapainotin ompelemalla sen perus mustalla pehmeällä viskoositrikoolla. Paidan kaavana tuttuun tapaan hyväski havaittu Ottobren Crazy Frog (OB 6/2016). Housukaavoissa lähdin sen sijaan hurjastelemaan itselleni uudella aiemmin testaamattomalla Pinecone Gnome -kaavalla. (OB 6/2022).