Turtles-pipo

Pöllöpipoon väri-ideoita etsiessä Ravelryssä tuli vastaan pöllöpipo-ohjeesta sovellettu Leonardo Hat. Siitä lähti ajatus soveltaa turtles-piposta oma versio 3-vuotiaalle turtlesintoilijalle. Prosessi lähti käyntiin tyypilliseen tapaani ilman ohjetta, yritys-erehdys -metodilla. Välillä hieman purkua. Onneksi purkaminen virkatusta työstä on huomattavasti armollisempaa kuin neulotusta, kun ei ole silmukoita poimittavana. :)

Oikeastaan koko hattu muotoitui vasta tehdessä. Alkuperäinen visio oli enemmän tuon Leonardo hatin kaltainen korvaläpällinen malli. Pipon omistaja ei kuitenkaan korvaläppiä halunnut, joten päätin virkata takaosasta vain hieman etuosaa korkeamman. Ensimmäisestä versiostani tuli liian iso. Hieman purkua ja yhtä kerrosta kapeampi malli sovitukseen. Parempi, joskin edelleen ehkä hieman löysä. En kuitenkaan jaksanut enää toista kertaa purkaa ja ajattelin, että tuolla huivilla saisi kuitenkin hieman säädettyä ympärysmittaa kireämmäksi. Lopputuloksesta tuli puoli vahingossa hieman lippismäinen, sillä lisättyäni huivin, keräsin "löysän osan" eteen ikään kuin lipaksi. Toimii se näinkin, vaikka alkuperäinen visio olikin erilainen. :)

Alkuperäisestä huivista sain miesväeltä kritiikkiä. Turtles näytti liian kiltiltä, silmät kananmunilta. Taas hieman purkua. Tällä kertaa tosin vain silmien irrotus. Ajattelin kokeilla ensin pienempää korjausliikettä ennen kuin lähtisin purkamaan koko silmiä. Kiinnitin silmät hieman alemmaksi ja lähemmäs toisiian. Huivin yläosaa rypytin silmien kohdalta ruttuun, jotta tulisi vaikutelma "vihaisemmista silmistä". Tämä kelpasi miesväellekin.

Takaa huivi ommeltu ristiin jättäen huivin päät vapaasti irti.

Lankana Novitan Tennessee sekä punainen jämäpuuvillalanka, jonka vyötekin hukassa. Puikko nro 3,5.