Kettuhuivi

 

Eskarilaisemme alkaa olemaan entistä tarkempi vatteiden ja asusteidensa suhteen. Vanha itse neulomani alpakakauluri ei enää kelpaa. Peilistä asiaa tutkittuaan tyttäreni toteaa kaulurin puristavan. Tulkitsen kaulurin olevan väärää mallia ja/tai väriä. Tarvitaan jotain söpömpää.

Pyörähdys Pinterestissä ohjasi Jatan tapaan -blogiin, josta löytyi sopivan pelkistetty ohjeistus kettuhuivin tekoon. Tavoilleni uskollisena, en tietenkään täysin ohjeessa pitäytynyt, vaan lähdinn soveltamaan huivia omaan tapaani sen mukaan, mitä työhön soveltuvia lankoja sattui nurkissa pyörimään. Projekti olisi omiaan vähentämään yksittäisiä satunnaiskeriä. Anopin perintönä lankalaatikosta löytyi muun muassa kerä valkoista Novitan Bambino -lankaa, vyötteestä päätellen melko vanhaa vuosikertaa. Suht samaan lankavahvuuteen sopi myös harmaa Hjertegarnin Exclusive Super Wash Baby Alpaca. Pakkoko ketun oli oranssi olla, tämä olkoon vaikka napakettu. Kolmosen puikoilla aloin neulomaan 40 silmukan levyistä huivia. Jonkin aikaa neulottuani tajusin, ettei tuo yksi kerä harmaata alpacaa tulisi riittämään, vastaavanväristä ei mistään enää varmastikaan löytyisi toista kerää, joten purin harmaan osuuden ja päätin käydä lankaostoksilla.

Tyttäreni valitsi itse tämän oranssiin vivahtavan lohen punaisen Teetee Helmi merinolangan. Ostin kaksi kerää, kun harmaan alpacalangan kanssa näytti, ettei yksi riittäisi alkuunkaan. Virhe. Lanka oli paljon riittoisampaa kuin odotin ja siitä ensimmäisestäkin kerästä jäi pieni nyssäkkä. Lankalaihiksen suhteen projekti meni siis kaseikkoon. Mutta ihan söpö huivi tästä tuli. Nyt täytyisi vain keksiä, mitä tuosta toisesta merinokerästä tekisi. Kettusukat olisi aika söpöt, mutta tästä langasta tuskin kovinkaan kestävät. Ehkä unisukiksi pehmoiset ketunpoikaset. :)