Kun sekä aikaa, että kangasta oli rajallisesti, syntyi lopputuloksena haukicaprit. Aiemmin kesällä siskoni tykästyi haukikankaaseen, josta ompelin taannoin isällemme teepparin joululahjaksi. Olimme menossa siskoni mökille kyläilemään ja päätin vielä nopeasti surauttaa mökkiviemisinä tyttärelleen haukitrikoon jämistä kesäcaprit. Kaavaksi valitsin Paapiin Liljan, ihan vaan siitä syystä, että siihen sattui olemaan sopivassa koossa jo kaavat valmiiksi leikeltyinä ja toisaalta tiesin kaavan entuudestaan toimivaksi. Lahkeiden pituus määrittyi aika lailla sen mukaan, miten kangasta oli jäljellä. Eli tällä kertaa caprimittaan.
Tällaisten kuosikankaiden kanssa legut ovat toki aina vähän riskaapelia tai vähintääkin yllätyksellistä. Eikä jännitystä ainakaan yhtään vähentänyt tällainen hauen pitkulainen muoto. 🙈 Koitin kyllä etukäteen mallailla pois ainakin räikeimpiä kohdistuskukkasia, mutta toki kankaan määrä oli rajallinen ja näin ollen myös kaavojen mallailumahdollisuuden oli rajalliset. No... näitä kuvia katsoessa en ole ihan vakuuttunut, menikö kohdistus kaikilta osin sittenkään nappiin, mutta eiköhän nämä ainakin mökkipöksyinä kelpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti