Vinokontit

Mielessä on ollut jo pidempään tehdä itselle yksiväriset tummat sukat. Sellaiset, jotka olisi miksattavissa aika monenlaisten asustekokonaisuuksien kanssa. Koska...
 a) En juurikaan käytä muita kuin villasukkia. Kesälläkään. On joko villasukat tai ei sukkia lainkaan. (Lenkillä käyminen olkoon poikkeus.)
b) Minulla on jokin ajatusvinouma siitä, että villasukkien on aina jollain tapaa soinnuttava muuhun asukokonaisuuteen.

Hakusessa oli siis tällä kertaa malli, jossa juju olisi jotenkin pintastruktuurilla aikaan saatu. Pinterestissä törmäsin Linesx3-malliin. Jäljet johtivat Ravelryyn. Vaan eipä ollut malli enää netissä saatavilla... vaikka tokkopa olisin sitä silti malttanut orjallisesti noudattaa, vaikka se siellä olisi ollutkin. Tykästyin tuohon Linesx3:n pintastruktuuriin. Mielenkiintoinen, mutta simppeli. Ja jos nyt ylipäätään sukkia on tehtaillut (ja minähän olen, sillä villasukkien kutominen on mielestäni paras terapiamuoto), ei tuon pintastruktuurin soveltaminen pelkän kuvan perusteella ole tässä mallissa mitään rakettitiedettä.

Lähdin siis kokeilemaan mallin soveltamista kuvan perusteella. Valitsin langaksi tumman harmaan Nallen ja 2,5:n puikot (...vai mahdoinkohan käyttää peräti nron 2 puikkoja?). Sinänsä simppeli malli osoittautui kuitenkin pienten puikkojen ja toistuvien silmukan siirtojen vuoksi melkoisen hitaaksi neulottavaksi, vaikkei malli sinänsä vaikea ollutkaan. Edelleen muuten mielestäni paras työväline silmukan siirtoihin on pieni puinen coctailtikku, koska se on kevyt, näppärän kokoinen, eikä luista pois silmukasta.

Laskelmoin, että yksi "vinokaistale" olisi 10 silmukan levyinen ja kaistaleita oli oltava parillinen määrä, jotta kierroksen päättyessä ei olisi kahta samanlaista kaistaletta rinnakkain. Loin siis alkuun 80 silmukkaa, koska 100 olisi tuntunut jotenkin liian suurelta määrältä. Näin jälkiviisaana tosin mietin, että sukkavarsi olisi kannattanut aloittaa isommilla puikoilla ja vaihtaa nilkkaa kohti asteittain puikkokokoa pienemmäksi, jolloin olisi saanut enemmän väljyyttä pohkeeseen. Nyt jätin varret aika lyhyiksi, sillä tällä puikkokoolla ja silmukkamäärällä varret jäivät melko kaposiksi eivätkä olisi ääreensä pingottuneina näyttäneet kovinkaan hyvältä ylempänä pohkeessa.

Tuo pystysuuntainen oikein-nurin -osio on tehty oikeiden silmukoiden osalta kiertävin silmukoin, jotta struktuuri pysyy paremmin kasassa (Samoin varren yläosan joustinneule). Vaakaraidoitus muodostuu kolmesta rivistä: 2 riviä oikein, 1 nurin. Kaistaleita "reunustava" silmukka on neulottu perinteisellä tavalla oikein (ei kiertäen). Joka toisella rivillä olen siirtänyt tuota reunussilmukkaa yhden silmukan verran etukautta vasemmalle, jolloin vasemmasta lohkosta siirtyvä silmukka neulotaankin oikeanpuoleisen lohkon jatkumoksi. Ja taas jälkiviisaana totean, että sukista olisi tullut kivemmat, jos toisessa sukassa tuo lohkojen vinous olisi toiseen suuntaan. Eli jos uudelleen tekisin, neuloisin toisessa sukassa lohkoja reunustavien silmukoiden siirrot pykälän oikealla (kuten on muuten tuossa alkuperäisessä mallissakin tehty). Sukan pohja on sileää pintaneuletta, koska se on nopeampaa neuloa ja toisaalta ehkä myös mukavampi jalan alla kuin tuo raidoittuva pintastruktuuri.