Minä, joka päärynävartaloni kanssa rakastan mekkoja, löysin vihdoin täydellisen housukaavan! Tämä ompelemani ensimmäinen versio ei ehkä ole virheetön tai täydellinen, mutta itsessään kaava on loistava. Jotenkin housujen ompeleminen on haasteellisempaa kuin mekkojen ompelu. Tai ei välttämättä oikeasti ole, mutta ennakkoon ajatellen luulen sen aina olevan hankalampaa. Johtuu varmaankin siitä, että ylipäätään inhoan housujen sovittamista kaupassa. Kun on tottunut mekkoihin, tuntuu että väkisinkin housut jostain kohtaa aina ahdistavat, kinnaavat, pussittavat, lököttävät, tai saavat vartalon muuten vain näyttäytymään vähintäänkin ei niin edullisesta vinkkelistä. Ja koska oikeanlaisten ostohousujenkin löytäminen on tuskaisaa, en ole aiemmin tohtinut edes yrittää ommella itselleni housuja (tai ehkä juuri siksi olisi pitänyt ommella ne housut itse jo aikoja sitten!). Joka tapauksessa, kun sovituskopissa keskimäärin yhdeksän kymmenestä sovittamistani housuista päätyy Ei missään tapauksessa -kategoriaan, olen ajatellut, etten viitsi lähteä täysin sokkona arpomaan housukaavoja. Harmittaisi nähdä kova vaiva ja ostaa kangas housuihin, jotka eivät sitten ollenkaan istuisi jalkaan.
Mutta kerrankin sain tilaisuuden sovittaa housuja ennen kuin itse ompelen niitä! Tuo jo aiemmin hehkuttamani Ommellisen reissu oli aivan mainio siitäkin syystä, että liikkeestä saa ostettua paitsi kankaita myös valmiita vaatteita ja niiden kaavoja! Itsehän en tietenkään valmista vaatetta ostanut (koska haluan ommella itse), mutta mahdollisuus etukäteen sovittaa tietyllä kaavalla ommeltua valmista vaatetta oli mahtavaa! Lähtökohtaisesti en ollut ollenkaan housuja sovittamassa saati ompelemassa, mutta satuinpa kuitenkin liikkeessä ollessani sovittamaan Lempihousuja (ja vieläpä kokoa pienempänä kuin normaalisti, sillä rekissä ei ollut etsimääni kokoa). Ja wooo... Housut istuivat täydellisesti. Ja jep, myöskin Lempihousujen KAAVOJA oli myynnissä. Tietenkin ostin siis kaavat. Niillähän voisi tehdä useammat ja ehkä eri väreissä, eri pituisin lahkein, vyön kanssa tai ilman...
Jotta housujen ompelu ei jäisi odottamaan sitä Sitten joskus -inspiraatiota, ostin saman tien myös kankaan Ommelliselta, tuollaista aika jämäkkää trikoota. Mielestäni mustaa, mutta jossakin valossa näyttää taittavan aika paljon tummansiniseen. Lempihousut eivät ole aivan täysimittaiset, mutta ehkäpä kaavaa voisi työstää ja ommella seuraavat housut vaikkapa täyspitkinä. Vyö/rusetti on kiva yksityiskohta ja tuo housuille ilmeikkyyttä, mutta yhtä lailla housut toimisivat varmasti ilman tuota vyötä.
Kankaan menekki oli kaavaan merkattu aika knaftisti. Mielestäni ostin kangasta 10 cm ylikin, mutta jouduin lopulta todella sovittelemaan palasia, että sain osat leikeltyä (tai sitten kangas kutistui esipesussa odottamaani enemmän). Lopulta jouduin leikkaamaan vyön kaitaleet n. 5 cm lyhempinä kuin kaavassa (ei kyllä haittaa yhtään) ja taskupussit aavistuksen matalampina (eikä sekään haitannut), jotta sain kankaan riittämään. Kaavat olivat sikälikin aika jännät, että niihin oli piirretty jokainen palanen erikseen, kun yleensä on tottunut jäljentämään useimmista osista vain yhden kappaleen ja sen avulla leikkaamaan kankaasta peilikuvana esim. toisen lahkeen. Näin tein toki tälläkin kertaa eli jäljentelin kaavoista kaavapaperille aina vain toisen puoliskon. Kaavoihin oli myös valmiiksi lisätty saumanvarat, mitä useimmissa kaavoissa ei valmiina ole. Kaiken kaikkiaan iso peukku Ommellisen Lempihousujen kaavalle, kerrankin osuva nimi. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti