Tilkkulaatikkoa ammentaessa vastaan tuli myös leveäraitaista paksuhkoa neulosta. Kun tilkkuriekaletta oikein tetristeli, niistä sai nipinnapin soviteltua Raggae-jumpsuitin (OB 1/2016). Neulos itsessään on melko paksuhkoa ja kummaltakin puolelta täysin samanlaista, joten en tällä kertaa vuorittanut huppua. Toki tuo keskisauma hupun sisällä jäi nyt näkyviin, mutta haitanneeko tuo ketään? Raitaneulostilkut tuli aika lailla viimeistä piirua myöden hyödynnettyä, sillä taskuosien leikkaamiseen ei neulosta enää riittänyt. Toisaalta, kun varastoista sattui löytymään lähes täydellisesti keltaisen raidan kanssa rimmaavaa vaaleankeltaista trikoota, ovat nuo taskuosat mielestäni kivemmatkin yksivärisinä. Toki tuolla keltaisella olisi voinut hupunkin vuorittaa, mutta jäi nyt tekemättä.
Kangastilkun knaftiudesta johtuu myös yksityiskohta kanttausten väreissä. Kaikkiin kanttauksiin ei riittänyt samaa raidoitusväriä. Niinpä taskun- ja hihansuut on kantattu tummanlilalla kaitaleella ja nappilista sekä hupunreunat vaaleanlilasta raidasta leikatulla kaitaleella. Jos neulosta olisi ollut enemmän, olisin sovitellut myöskin nuo lahkeensuiden resorit osumaan muun raidoituksen kanssa samaan järjestykseen, mutta koska palaset on leikelty juurikin tasan siitä, mistä kangasta suinkin sattui riittämään, vaihtuu noissa lahjeresoreissa raitojen järjestys ja itse asiassa suuntakin. Toisinpäin resorit laittaessa olisi tullut kaksi keltaista raitaa vierekkäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti