Waves-toppi

Joustamattomien materiaalien ompelu on aika lailla mukavuusalueeni ulkopuolella. Ärsyttää, kun työstäessä reunat rispaantuvat, jokainen mitta on osuttava prikulleen, kun pientäkään heittoa mitassa ei saa enää venyttämällä justeerattua kohdilleen. Jostakin on kuitenkin tarttunut matkaan pilkullinen palalaaripoiminta, joustamatonta viskoosia luulisin. Tuollaista kevyttä plurua, joka on näille keleille juuri passelia päälle pantavaa.

 

Järjestelin vanhoja Ottobre-lehtiäni ja kävin samalla läpi, mikä voisi olla sopiva kaava tällaiselle kankaalle, jota määrällisesti oli n. 60 cm. Waves-toppi (OB 3/2017) osui silmään. Melko simppeli väljä malli, jossa sivujen solmimislirpukkeiden myötä oli kuitenkin jokin juju. Piti tehdä aluksi ihan ohjeen mukaan, mutta... En saanut pääntiekaitaletta asettumaan haluamallani tavalla. Etenkin tuo etuosan v-linja tuotti tuskaa.
Pakkasi jäämään rumpulle ja takaamin jostain kohtaa joku paikka irvisti. Purin ensimmäisen version. Purin toisenkin version. Heitin koko pariin kertaan ratkotun pääntiekaitaleen hevon kuuseen. Päätin lopulta vain kääntää reunat tuplakäännöksin sisään.

Sitten en löytänyt niskaan sopivaa nappia. Iltamyöhällä kun ompelee, eivät kaupatkaan ole auki. Enkä ehkä yhden vaivaisen napin takia olisi muutenkaan vaivautunut lähtemään. Päätin ommella niskaan pienet solmimisnauhat.

Helman suhteenkin päätin hieman sooloilla. Tähkäpään mekon kanssa pääsin hyvään vauhtiin ompelukoneeni rullapäärmepaininjalan kanssa ja päätin sitten kokeilla rullapäärmäystä tähän pluruun. Ihan hyvä idea -Ensimmäiseen pesuun asti. Fiksumpana olisin varmaan huolitellut nuo reunat siksakilla ennen rullapäärmäystä, mutta jäipä sitten tekemättä. Ensimmäisen pesun jälkeen asia kostautui. Sieltä täältä helmasta haritti pieniä langan pätkiä rullapäärmeen lomasta. Tai sitten en taaskaan vain osannut tätä rullapäärmepaininjalan kanssa touhuamista. Ratkojalle oli jälleen töitä. Purin koko helmapäärmäyksen. Surautin alahelman saumurilla. Sen jälkeen reuna olikin liian paksu tuolle rullapäärmepaininjalalle. Kääntelin sitten lopulta helmankin tuplakäännöksin sisään. Että ei tullut joustamattomien rispaantuvien kankaiden fania tälläkään kertaa, kun pääntien tein kolmeen kertaan ja helman kahteen kertaan. Tai sitten pitäisi vain treenailla näitäkin matskuja paljon, paljon useammin.