Jo joutui armas aika...

Uskomatonta miten nopeasti aika rientää. Vastahan meille lähettivät kutsun eskariin. Äidille jonkin asteen kriisin paikka oli taannoin sekin, eihän meillä asunut kuin pieniä lapsia... ja eskarikutsuja lähettävät! Nyt on esikoisella jo eskaritodistus kädessään ja ensi syksynä edessä ekaluokka. Kuin huomaamattaan on vuosi taas humahtanut, monta taitoa karttunut -ja hammasta irronnut. :) Eskareiden kevätjuhlaan askartelin opettajille pienet paketit kiitoksena kuluneesta vuodesta. Ihan huippu henkilökuntaa ovat kaikki tyynni ja varmasti kiitoksensa ansainneet.

Kääräisin hieman kiiltävänhohtoista puuvillalankaa eri kokoisten puuhelmien ympärille (nakkisormista helpottaa huomattavasti, kun työntää puuhelmen kerintävaiheessa tikun tai sukkapuikon nokkaan). Pujottelin minilankakerät siimaan kolmen kerän ketjuiksi. Kerien väliin pujottelin pari pientä lasihelmeä erottamaan kerät toisistaan. Keriessä lanka kannattaa neulalla pujotella silloin tällöin lankojen alta, jotta kerästä tulee tiiviimpi. Ilman pujottelua lanka lipsahtaa helposti löysille lenkeille ja kerä lähtee purkaantumaan.

Kääräisin kaulakorut kortin reunukseen ja sujautin kortit koruineen pieniin pussukoihin. Korteiksi tulostin kuvat harvahampaisesta eskarilaisen hymystä. Myös pikkusisko halusi antaa tarhan tädeille kortit, joissa olisi hänen kuvansa. Samanlaiset lankakeräkorut lähtivät myös tarhan tädeille kiitokseksi kuluneesta vuodesta.

Lahjapussukoiden toinen puoli koristeltiin uniikein taideteoksin.

Osa "tädeistä" sai lankakeräkorvikset. Värivalinnat olivat lasten päättämiä sen mukaan, minkä värisiä vaatteita "opet" heidän mukaansa tykkäsivät käyttää. :)