Mario Partyt

 

Tavallaan vähän haikein mielin kirjoittelen tätä postausta näistä teemasynttäreistä. Kuopukseni täytti juuri kymmenen ja toivoi teemaksi Nintendon Mario Party -peliä. Isoveljen kanssakin oli sovittu, että kymppisynttärit olisivat viimeiset isommat lasten teemasynttärit. Kauhea vähtihän näiden näpertelyssä toki aina on, mutta toisaalta tykkään ihan hirmuisesti juuri tällaisesta näpräämisestä ja ideoimisesta. Toisaalta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan...

Kakun suhteen mentiin tällä kertaa oikoreittiä. Loistoideasta kiitos siskolleni! Yksi Mario Partyn kentistä on nimeltään Peach's Birthday Cake ja halusin kakun mukailevan kentän ulkomuotoa. Alunperin olin leipomassa perinteistä täytekakkua (jota nykyajan lapset eivät kylläkään edes juuri syö), mutta sitten siskoni ehdotti jäätelökakkua. Ihan paras idea, paitsi sen vuoksi, että jäätelökakkua lapset söivät, mutta myös siksi, että kakku oli huomattavasti nopeampi valmistaa. Tai no, vähän pakkokin oli valmistaa nopeasti, jottei ehdi sulaa. Ennen koristelua olin toki tarkasti valmistellut koristeet ja pursotteet esille. Kakun pohjana on vierekkäin kaksi "mansikkajäätelötiiltä", näsitä reunat pyöristetty. Kolmannesta paketista muotoilin päällikerroksen. Pursotteina käytin vaaleanpunaista ja valkoista tuorejuusto-kermavaahtoa. Reunuskeksit on liimattu pursotusvaahdolla. 

Sokerimassa-askartelu ei lukeudu suosikkeihin, mutta löysin Yoshiin muovailuvahatutorialin ja lähdin sellaista sokerimassasta väkertämään. Synttärisankari itse askarteli samoista väreistä kakun reunalle sokerimassaisen Luigin.

Jos minulta kysytään, suklaata ei koskaan voi olla liikaa. Päädyin siis kuorruttamaan mansikoita suklaalla. Pienellä sokerimassa- ja geelivärituunauksella niistä tuli Goomba-hahmoja. Osa niistä päätyi koristamaan mansikkaista juustokakkua, osa  jäi coctailtikun nokassa hunajamelonin puolikkaan päälle naposteltaviksi suupaloiksi. Yläkuvassa tosin vielä tuunaamattomina.

Parhaiten lastenkutsuilla tuntuvat tekevän kauppansa juurikin erilaiset naposteltavat. Grillivartaisiin pujotelluista mansikoista ja viinirypäleistä syntyi Piranha Planteja. Hunajameloneja ei enää ollut, joten tökin lihansyöjäkasvit ompun puolikkaaseen. Hunajameloni olisi ollut parempi, ompun puolikas oli sen verran pieni ja kevyt, että viritelmästä tuli aika kiikkerä. Ennen tarjoilupöytään menoa koko viritelmä jo kertaalleen kippasikin ja kuvan oton jälkeen tuunasin ompun alareunaan vielä coctailtikuilla mansikoista ja viinirypäleistä reunuksen, jotta painopiste siirtyi alemmas. 

Grillitikkujen nokkaan tuunailin myös vaahtokarkeista muutaman Boon. Suurin osa vaahtiksista tosin päätyi tarjoilukulhoon ihan sellaisenaan. Toisaalta grillitikut toimivat tässä tapauksessa myös oivallisina ottimina. 

Näpertelynaposteluosaston jatkeeksi kaiversin vesimelonista vielä Chain Chompin. Aikoinaan turailin vastaavalla idealla merirosvosynttäreille vesimelonihain.

Hedelmät ovat kivoja synttärinaposteluja siitäkin syystä, että sopivat usein myös erityisruokavalioisille. Näissäkin synttäreissä tuli miettiä tarjoiluihin maidottomia, munattomia ja gluteenittomia vaihtoehtoja. Erimenu-palvelun kautta lähdin kokeilemaan tähän kategoriaan sopivaa kauraista banaani-suklaapiirasta. No. Ei nyt ehkä rakenteellisesti itseä vakuuttanut, vaikka lapset näitäkin söivät. Omaan makuuni ehkä turhankin makea tuo banaaninen pohja. Jätin lopulta siitä tuon suklaakuorrutteenkin pois, ja koristelin vain M&M-napeilla (joskaan eivät ole maidottomia, mutta osa palasista oli erillään ilman noita suklaarakeita). En ole mikään konkari munattomissa leivonnaisissa, mutta jotenkin tuntuu, että tuo banaaninen pohja jäi liian tahmaiseksi. Tuntui jotenkin raa'anomaiselta, vaikka päädyin lopulta paistamaan piirakkaa paljon pidempään kuin ohjeessa. Ei mikään mestariteos, mutta tulipahan nyt itse Mariokin tarjoiluihin näperrettyä.

Gluteenitonta leivontaa -kirjasta bongasin munattoman keksireseptin, jonka modasin myös maidottomaksi. Näihin olisi kuulunut laventelia, mutta sellaista ei löytynyt, sovelsin ohjeesta poiketen osan jauhoista kookosjauhoiksi, joten näistä tuli sitten vaniljaisia ja kookoksisia Super Stareja. Yllättävänkin hyvin pysyivät kasassa.

Synttärisankari itse toivoi kekkereihin erilaisia pieniä kisoja (limbokisa, air track -temppukisa, tarkkuusheittokisa, ilmapallon poksautuskisa, aarteenetsintä...). Minikisojen palkinnoiksi voittajat saivat tähdenmuotoisia helmiä, sillä tähtiähän itse Mario Partyssakin yritetään kerätä.

Viimehetken ideana tuunasin tarjoiltavat juomat uusiin etiketteihin. Juhlapöydässä oli greippilimun sijaan Boo-limua, Muumilimun sijaan Birdo-limua, cokiksen sijaan Goomba-limua ja päärynälimu muuntautui Yoshi-limuksi.

Tavanomaiset yksiväriset kertisastiat muuntautuivat pienellä askartelulla pelin teeman mukaisiksi. Jokainen sai valita itselleen mieluisan pelihahmon, jolloin oli helppo tunnistaa kenen muki tai karkkikippo oli kyseessä.