Saimme viikonlopuksi kutsun kummipojan kotikaupunkiin "valmiiksi järjesteltyyn turistipäivään". Satakunnan Kansa on kokoamassa artikkelisarjaa maakuntamatkailun edistämiseksi. Kankaanpään kaupunki on omalta osaltaan mukana projektissa ja yhteistyöhön etsittiin lapsiperhettä seikkailemaan pikkukaupungissa. Koska itselläni kesäloma alkaa aina muutamaa viikkoa mieheni kesälomaa aikaisemmin, olen usein tehnyt lasten kanssa alkukesästä omatoimisia päiväretkiä eri kaupunkeihin. Kankaanpäässä olemme kyllä kyläilleet, mutta itse kaupunkiin emme ole koskaan sen tarkemmin tutustuneet, joten valmiiksi järjestellyn ja erityisesti lapsille suunnatun turistipäivän viettäminen siellä kuulosti hauskalta. Ja samalla pääsemme moikkaamaan ihanaa kummipoikaamme.
Koska saimme kutsun turistipäivään ystäväni kautta, päätin kiitokseksi ommella hänen pojalleen viemisiksi pienen kesäsetin. Sain myös hyvän syyn jälleen penkoa läpi tilkkulaatikkoa ja tutkia, löytyisikö sieltä mitään käyttökelpoista jämäpalaa tähän tarkoitukseen. Löytyi.
Teeppari on ommeltu Verson puodin Pulu-kuosin jämistä Ottobren Seashell-kaavan pohjalta (OB 3/2018). Jotain hämärää tuossa kaavassa mielestäni oli, sillä omaan silmääni kaavat näyttivät huikean isoilta. Vertasin leikkaamaani koon 86 kaavaa tyttäreni vanhan teeppariin ja kaava tuntui olevan mileti samaa kokoa Henkkamaukan 110 koon tyttöjen teepparin kanssa. Tilkkulaatikosta penkomallani kangastilkulla ei ollut hirveästi korkeutta, joten lyhensin paitaa surutta sen verran, että sain kankaan riittämään. Leikkuuvaiheessa nipistelin tasapainon vuoksi myös leveyttä pois saumavaroista. Saumurointivaiheessa kavensin sivusaumoista vielä lisää leveyttä pois. Ainakin silmämääräisesti sain mielestäni aikaan suht sopusuhtaisen teepparin, vaikkei ihan kaavojen mukaan olekaan tehty.
Teepparin kaveriksi surautin samaisen lehden kaavoilla Waves-shortsit. Jämäpaloista nekin. Shortsien ja paidan istuvuus jää toistaiseksi arvoitukseksi, sillä sovituskappaletta ei ollut käsillä. Päänvaivaa meinasi aiheuttaa sirkkojen laitto vyötärökaitaleelle. Sain mieheltäni joululahjaksi sirkkapihdit ja paketin mukana oli myös pussillinen sirkkoja. Monta kertaa olen ollut sirkkoja housun vyötäröön tai hupun reunukseen laittamassa, mutta sitten se on aina jäänyt. Tähän shortsimalliin tuli vyötärölle nyöri, joten päätin vihdoin kokeilla sirkkapihtejäni. Valitettavasti paketin mukana ei ollut kuitenkaan minkäänlaista ohjetta sirkkojen kiinnitykseen, joten googletin vain jonkin tutorialin. Kyseisessä tutorialissapas olikin sitten käytetty erilaisia sirkkoja kuin omani. Niissä oli varsinaisen sirkan taakse vastakappale, minun sirkkavalikoimassani oli ainoastaan yhdenlaisia sirkkoja. Ryhdyin testailemaan erilliseen tilkkuun sirkkojen kiinnitystä. Jotenkin videolta oli fiksoitunut päähäni, että sirkka tuli olla kankaan molemmin puolin ja koska pussissa oli ainoastaan yhdenlaisia sirkkoja asettelin ne vastakkain ja puristin pihdeillä kiinni. Kyllä ne siihen kiinnittyivät, mutta... Eihän siitä hyvä tullut. Eikä toisesta eikä kolmannestakaan testikappaleesta. Olin jo heivaamassa koko ajatuksen sirkkojen kiinnityksestä, kunnes päähäni välähti, että eihän tässä minun sirkkamallissani tule mitään vastakappaletta. Tulee vain yksi sirkka ja pihdit liiskaavat sen nurjan puolen muotoonsa. Tunsin itseni melko pöljäksi kun olin aluksi ajatellut asiaa jotenkin liian vaikeasti. Ennen sirkan kiinnitystä silitin nurjalle tukikankaan. Jotenkin tuo resori oli kuitenkin sen verran venyvää sorttia, että testiversioissani sain venytellessä tukikankaan liimaukset osin irtoilemaan. Varmuuden vuoksi ompelin nyörireikien reunoille vielä tiheät siksakit ennen sirkan kiinnitystä. Toivottavasti nyt pysyvät.
Olisi tuo teeppari saanut mittasuhteiltaan olla ehkä inan pidempi, mutta tällä kertaa kankaan korkeus riitti tuohon helman pituuteen. Vastapainona shortsit näyttävät puolestaan olevan melko lailla korkeavyötäröistä sorttia eli jos paidan pituus jää knaftiksi, voi tasapainon vuoksi pöksyjen vyötäröä nostaa kainaloita kohti. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti